Sitä on hyvä kysyä, kun varaa nappia on tullut jo painettua.

Loppiainen. Taas yksi pyhä, onneksi viimeinen tässä rupeamassa. Tylsyys vei taas voiton, joten eksyin netin syövereihin. Aurinkomatkat näytti laittaneen matkamessutarjoukset esille. No eihän se yllätyksenä tullut.

Muutaman viikon ajan olen saattanut roikkua tuolla sivustolla ihmettelemässä vaihtoehtoja ja hintoja.

Lomistahan ei ole tietoakaan, kummatkin olemme uusissa työpaikoissa, joten lomaa saattaa kertyä se viikko ja ajankohtakin on muiden käsissä.

Eletään vaarallisesti…

Halpa… Halpa… Halpa… Hintakalenteri viuhusi ees taas silmissä. Elokuulla halpaa.. Ei kovasti lapsi perheitä, kun koulutkin on alkaneet. Kelit varmaan loistavat..

Muutaman paikan välillä pallottelua.. Kerran likellä varaa-nappia.. Palasin takaisin ja kysyin vielä isännältä, että mitä tehdään?

’No nyt sitten painat sitä nappia, kuului käsky’. Tein työtä käskettyä. 👌

No niinhän siinä kävi, että Kreetalle matkamme vie.. Mitä hittoa? kysyin itseltäni. Ei todellakaan pitäny mennä mihkään Kreetalle, vaan äkkilähdöllä Thassokselle tai jos jaksaisi oikein panostaa niin Kefaloniaan, monen mutkan takaa olisi paikkamme.. Mutta ei..

Rupesin puolustelemaan tekoa itselleni. Ei niitä halpoja äkkilähtöjä kuitenkaan ole silloin kun pääsis. Saati sitten nopealla aikataululla omatoimimatkan suunnittelu.. Järjetöntä.

Pääsin voiton puolelle tahtojen taistelussa. Päätin, että kukaan muu ei kuitenkaan halua lomailla elokuulla… Eipä…. Ja koska se sana halpa oli houkutus. Niin pakkohan tästä tapahtuneesta päähänpistosta oli tykätä.

Kato Stalos paikkana ja hotellina Koukouras. Likellä rantaa, tripadvisorissa kehuttu.

Ihan sama, kunhan on aurinkoa, merta ja Mythosta.

295€ viikko per läpi ja siihen päälle kuljetukset. En jaksanu ruveta kyselee taksien hintoja. Kaippa se halvemmaksi olis tullut.

Kreeta tuo elämäni murheenkryyni. Onneksi kuitenkin kaukana siitä surullisesta Agios Nikolaoksesta.. Sinne sitten joskus…

Tätä postausta kirjoittaessa odotettavaa on vielä 209 päivän verran.

Melkein maistan jo oluen suussani ja tunnen auringon kuivaamat suolahippuset ihollani.. Kreikka ei vaan lähde minusta.

Sitä ennen kuitenkin pala Kreikkaa saapuu meille, synttärijuhlien muodossa.. Hieno tapa täyttää 40 vuotta ja juhlistaa tätä elämää parhaassa seurassa..

P.s tämä ei ole kaupallinen yhteistyö