Mielikuvitus matkalla

Yöllä saavuttiin, melki tyhjässä turistibussissa paikan päälle.

Kamat huoneeseen, äkkiä jostain yksi kylmä  Mythos. Rantakadulla ravintola auki, nenään leijailee grillatun ruuan tuoksu. Kaskaat sirittää, meri pauhaa… Kyynel vierähtää poskelle.

Siinä voisi vaan fiilistellä vaikka aamuun, mutta Jorgos tulee hätyytteleen. ’Logariasmo parakalo.

Nukkumaan hotelliin.

Aamulla ensimmäiset auringonsäteet osuu varpaisiin verhojen välistä.

Olenko oikeasti täällä? Ylös ja aamutoimet. Hitsi unohin kuinka tää aurinkorasvan levittäminen on ällöö.

Ulkona aurinko tuntuu paahtavalta. Onko täällä oikeesti ollu aina näin kuuma?

Hitaasti löntystelen kohti kauppaa. Kukko kiekuu jossain nurkalla, joku ajaa ohi kovaa skootterilla. Auto tööttää.

Kalimeraaaa.. Huutaa mies tien toiselta puolen. Mietin taas: Olenko oikeasti täällä?

Astun kauppaan sisään, tuttu kylmäkaappien tuoksu tulee sieraimiin. Kaksi vanha rouvaa juttelee tiskillä.

Ostan munia, kinkkua, tomaattia, kurkkua, leipää ja pikakahvia. Niin ja appelsiinimehu, sitä ei pidä unohtaa. Ostaisiko sitä vielä yhdet kylmät? No tottakai, nythän ollaan lomalla.

Maksettuani lähden hitaasti kävelemään takaisin hotellille. Valmistan aamupalan, herätän mieheni.

Aamiainen parvekkeella, meri siintää ja elämisen äänet valtaavat paikat.

Aamiaisen jälkeen biksut ylle ja uima-altaalle. Ei muita. Kahdestaan polskitaan ja mietitään: Tämä se on vasta elämää.

Menee tunteja. Havahdutaan siihen, että on taas nälkä.

Huoneen kautta kylille. Etsitään sopiva lounaspaikka. Mies ottaa souvlakia minä Gyroksen.. Ja salaatti puoliksi. Hei ja unohtamatta sitä kylmää Mythosta.

Mitäs sitä seuraavaksi.. Vuokrattasko auto ja katellaan samalla illallispaikkaa?

Melkein ensimmäinen vuokraamo tarjoaa hyvään hintaan meille ihanan avoauton huomiseksi, se kahdeksi viikoksi kiitos.

Matka varrella oli montakin hyvää tavernaa joihin olisi päästävä. Mutta rantakadun viimeisen ravintolan kohdalla totean: Se on tämä.

Kysyimme pöytävarausta. Tarjoilija nauroi meille.. Ette te sellaista tarvitse olette melkein ainoat turistit täällä.

Tulkaa illalla ja olkaa vieraitamme. Efcharisto.

Takasin hotellille kävellessä näin pienen poukaman, josta pääsisi mereen hyvin. Sanoin miehelle, että pidä vahtia. Heitin vaatteet pois ja sukelsin mereen. Mies oli vähän hämillään.

Kylläpä virkisti.

Tulipas muuten väsy. Lento painaa.

Ei muuta kun aurinkovarjon alle altaalle nokosille. Äänikirja pyörimään.

Havahdun, kun aurinko rupeaa laskemaan. Nyt äkkiä suihkuun ja ykköstä ylle.

Käsi kädessä talsimme kohti tavernaa rantakadulla.

Ei paljoa muita, kuin paikallisia. Perille päästyämme oli yksi pöytä katettuna.

Paljon kynttilöitä ja ihana Kreikalainen musiikki soi hiljaa taustalla.

Saimme menut. Saganakia alkuun ja Stifadoa pääruuaksi. Miso kilo lefko krasi ja yksi Mythos.

Siinä kahdestaan fiilisteltiin jonkin aikaa, kunnes tarjoilija rupesi hääräämään pöytien kanssa.

Mitä ihmettä?

Monta pöytää peräkkäin yhteen. Yht äkkiä porukkaa rupesi lipumaan paikalle siihen meidän pitkään pöytään.

Samalla tarjoilija tulee sanomaan meille, että ei kai haittaa, kun hän kutsui koko perheensä tänne? Juhlistamaan sitä, että turistit ovat saapuneet.

Inhoan sanaa turisti, mutta tässä tapauksessa sallin sen täysin. Niin kuin sallimme koko perheen tulon pöytäämme.

Voi kuulkaa mikä ilta. Viini virtasi. Buzuki soi, ruoka maittoi ja sitä oli tuhottoman paljon. Kaikki oli niin  iloisia.

Haikeana oli jossain vaiheessa todettava, että nyt nukkumaan.. Mutta onneksi huomenna on päivä uus.

Kyyneleet silmissä tallusteltiin takaisin hotellille. Olenko oikeasti täällä?

Olen… Elän. Kalinihta

6 comments on “Mielikuvitus matkalla”

  1. Katri Kauria

    Ensimmäinen kuva; Tunsin jo nuo kadun laattojen kuumuuden varvastossujeni alla….ja jutun edetessä eläydyin mielikuvitus matkalle salamatkustajana…Kiitos siis tästä ♥

    terkuin Katri

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos kun luit ❤️

      Vastaa
  2. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Ai vitsit, olisi kyllä todella mahtavaa päästä nyt reissuun. Oma valintani olisi tällä hetkellä Filippiinit tai Indonesia, ja aika kuluisi lähinnä snorklatessa. Juuri eilen katselin Avaraa luontoa korallikolmiosta ja siellä vedenalaiset maisemat ovat kyllä uskomattoman kauniita. Saa nähdä koska matkustaminen sinne todellisuudessa on mahdollista.

    Vastaa
    1. Laura

      Mulle kelpais ny melki mikä vaan matka 😁

      Vastaa
      1. marjatta

        Melkein jo olin Rodoksella. Kerroit ihan meidän aamusta ,iltaan konseptin. hahaaaa. Ihana kun joku viitsii ja jaksaa tehdä mielikuvitusmatkoja. Odotellaan josko syksymmällä Rodos olis Korona vapaata matkustaa. <3

        Vastaa
        1. Laura

          Hauska kuulla 😊 pidetään peukkuja että päästään matkaan

          Vastaa

Vastaa käyttäjälle Laura Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.