Jälleen yksi niin kaunis aamu johon heräämme.

Suomen pään uutiset sen sijaan ei olleet niin kauniita.

Ostin illalla mansikoita aamupalalle, oi luoja kun ne olivat hyviä.

Aamiaisen jälkeen lähdimme pienelle jaloittelulle Galataksen kylään.

Pakkasin päälleni farkut, t-paidan, villapaidan, villatakin ja villahuivin.

300 metrin jälkeen olin riisunut jo kaikki mahdolliset, kaipasin vain huivia päähäni.

Todellakin tulossa kaunis päivä.

Pienestä kahviputiikista nappasimme Frappet mukaan ja kuljeskelimme kylän läpi ja toista laitaa ales.

Arki oon jälleen alkanut täälläkin, lapset ilakoi koulun pihassa ja liikennekkin tuntuu lisääntyneen.

Muut aloittivat työt, minä painuin altaalle.

Juuri kun olin saannut itseni mukavasti tuoliin, tajusin jättäneeni limsapullon huoneeseen. Ei muuta kun hakemaan.

Takaisin tullessa olin niin teppeisäni etten huomannut hotellin käytävien alemman tason juuri pestyä lattiaa.

Tiiätte varmaan sen kuuluisan James Brownin spagaatin, jonka se tekee salaman nopeasti..

Kyllä, tein juuri samanlaisen ihan samalla kiljaisulla..

En tiedä kumpi pelästyi enemmän minä vai siivoja, joka juuri saapui paikalle..

Coolisti matka jatkui altaalle taakse katsomatta.

Siin ois voinnu kyllä sattuakkin…

Siinä maatessani lämpötila nousi ja seura lisääntyi.

Jostain oli ilmestynyt viereiselle tontille lampaita ihan huomaamatta.

Nälkähän se hiipi myös jostakin paikalle, onneksi en ollut ainut, joka siitä kärsi

Yhdessä tuumin päätimme lähteä kävellen tsekkaamaan sen aikasemmin bongatun grillin.

Kohdalle kun pääsimme, oli ikkunassa lappu: suljettu maanantaisin.

Niinpä tietysti. Ei muuta, kun rantakadulle katsomaan olisiko siellä jotain paikkaa.

Eipä ollut. Ei auttanut kuin hypätä autoon ja lähteä etsimään, ei kyllä kauaa tarvinnut, kun gyroksia mainostava paikka bongattiin.

Ja oli kyllä taas kaiken arvoista.

Maittava lounas aiheutti valtavan väsymyksen.

Tällä aikaa, kun söimme oli taivaalle kerääntynyt mustia pilviä.

Koitimme pilvistä huolimatta löytää riippumatolle paikkaa, siinä olisi kiva unet vetäistä.

Ei kuitenkaan löytynyt sopivaa, joten kävin raahaamassa aurinkopedin altaalta huoneiston patiolle.

Sisältä vielä tyyny ja päiväpeitto, niin peti oli valmis.

Olin juuri vaipumassa uneen kun kylmä puuska havahdutti minut ja ensimmäiset pisarat saavuttivat jalkani.

Ei muuta, kun sisälle, lämpöpatja päälle ja uusi yritys.

Makeat unet sain kyllä nukuttua.

Synka time.

Lattialiippa on saatava jostakin, sekä hieman lisää ruokatarpeita.

Kuudella kympillä ruokaa, mut ei lattialiippaa, Jumboon siis.

Sieltä löytyi ja vielä teleskooppi versio, vanhan selkäkin kestää paremmin.

Keittiöön ostin myös lastan ja kauhan, jotta ruuanlaitto sujuisi paremmin.

Vettä tuli tässä vaiheessa aivan kaatamalla.

Hotellilla kassien purku ja hetken ihmettelyä..

Ja taas syömään.

Lomalla on kyllä parasta, kun voi vaan syödä just mitä huvittaa ja milloin huvittaa.

Hanian kaupunkiin oli varmin suunnata.

Paljon taas sitä valokuvaamista matkalla ruokapaikkaan, jota meillä ei tässä vaiheessa ollut edes tiedossa.

Ilma muuttui yllättäen todella kylmäksi eikä minulla ollut kuin farkkutakki.

Taas siis ihan väärin pukeuduttu.

Aina on hyvä syy ostaa uusi pashmina. Tai ainakin tekosyy.

Muutkin teki hyviä löytöjä onneksi.

Myös ruokapaikka oli ihan helmi.

Hyvä bongaus googlesta ja ihan vahingossa.

Kukkoa punaisella kastikkeella, pastaa ja kanapiiraita saapui pöytään.

Ihanaa leipää tomaatilla, oliiveilla ja Kapriksilla.

Sekä isot tuopit Charmaa.

Taas kerran juttua piisasi syönnin lomassa.

Talo tarjosi jälkkäriks Baklavaa ja Rakia.

Taas voi vaan vaappua autoon ja sänkyyn.

Voi olla, että tämä loma tuo takasin juuri pois saadut kilot.