Sateesta Samokselle

Johan tässä edellisestä reissusta pyörähtikin pari kuukautta. Ihan liikaa.

Joten onhan se nyt pikku reissun paikka.

Alkuvuodesta olin muka halvan matkan perässä ja varasin viikon reissun Samokselle. Tietämättä lomista tai mistään. Nythän lähtöjä olisi saannut naurettavan halvalla.

Miehen työpaikan vaihdon myötä olisi onnistunit pitempikin loma ja varmasti paljon halvemmalla, sekä paremmalla majotuksella.

Mut ei auta räpistellä kun on jo 💩housussa.

Varattuna siis Tuin kautta paketti Samokselle Votsalakiaan tai mikä lie Marathokampos onkaa. En ymmärrä miks nii monta nimee samalla paikalla.

Hotellina Livanina, niin ja ei tietenkää allasta, koska olis saannu pulittaa 300e lisää siitä huvista. Ei tähän budjettimatkaan sitä pystyny mahduttaa.

Tällä kertaa varasin edullisen yön bookingin kautta läheltä Helsinki-Vantaa lentoasemaa. Viime kertaiset yö ajelut olivat sen verta tuskaa, että mukavuus voitti… Vai voittiko sittenkään..

Matkalaukkujen lisäksi autoon pakattiin perinteiset Kreikkalaiset tavernatuolit.

Tuolit kyytii ja menox

No en nyt niitä matkalle mukaan kuitenkaan ottaisi.

Olin haalinut tuolit paikallisesta roskalavaryhmässä, sillä ajatuksella, että rakentaisin ihan oman tavernan kotiimme.

Jonkun tovin katseltuani tuoleja ja nurkkia, totesin, ettei sellaista meille mihinkään saisi mahdutettua, joten tuolit joutaisivat kiertoon.

Hyvällä ystävälläni on ihana oma patio/parveke, joka on hänen oma tavernansa. Ajattelin tuolien sopivan sinne täydellisesti. Pistinkin heti viestiä hälle, että voisin matkalle kentälle tuolit hänelle viedä. Sehän sopi.

Majoitukseen pääsisimme vasta klo 18 jälkee, kiirekkään ei siis ollut.

Rauhakseltaan katseltiin kamat autoon, matkalla pysähdyimme perinteisesti Karismaan Lahteen.

Muutamat jutut kaupasta ja Raxin buffetin jälkeen mahat killillään matka jatkui.

Vantaalle päästyämme meinasin ensin vain jättää tuolit ystävän oven taa, koska luulin ettei hän olisi kotona. Mutta onneksemme ovi avautuikin meille.

Vastassa ystävä miehineen ja karvatassuineen.

Ja ne karvatassut ei ihan pienet olleetkaan (ja nyt siis puhun koirasta, en miehestä😁)

Hän tottelee nimeä Tampo
Tuo tassu on ihan mahdoton

Jonkun tovin kahvittelua ja kuulumisten vaihtoa, olipas kiva nähdä ja tutustua lisää.

Seuraavaksi katsastamaan majapaikkaa, mummonmökiksi mainittu.

Helposti löysimme perille, ensimmäisenä pistin torpan kylmyyden merkille.

Mökkiä

Onneksi saunan sai lämmittää 5 euron lisämaksusta, koska saunasta oli näppärästi reikä suoraan makuukammarin puolelle, saataisiin lämpöä… Ja kosteutta. Tuli mieleen elävästi Helmikuinen Kanarian mökkimme.

Reikä suoraan makuutilasta saunaan.
Itse sauna

Sauna lämpiämään ja kävelylle.

Vantaanjoki
Tapaninvainion kävelysilta

Pienen kaupunkikatselmuksen jälkeen lauteille, niin loppuisi palelu.

Päästiin kyllä hyvin Kreikka tunnelmaan. Täällä oli kaikki vähän rempallaan. Suihku vuoti joka kohdasta ainakin viiteen eri suuntaan. Lauteet tuntui irtoavan seinästä. Kiuas kivineen oli aivan liian suuri ja mies ei edes mahtunut suihkukoppiin piti pää ja perä pestä eriksee kopin ulkopuolelta.

49e aivan liikaa tästä yöstä.

Saunan päälle toki hiukoi. Onneksi 200 metrin päässä oli pizzeria.

Olipahan ainaki kunnolla Mozzarellaa.

Mies sai unen päästä kiinni helposti. Majoitus oli kehuttu hiljaiseksi. Sitä se ei todellakaan ollu.

Jousipatjan läpi kaikui kuorsaus, kuin kovaäänisestä. Ulkona paukkui autonovet ja humppa huusi jostain ämyristä täysiä.

Sain koko yönä nukuttua puoli tuntia. Jippii.

Kokonaista 11c lämmintä
Ekat aamupalat ja kahvit Alepasta, lisää sitten kentältä.

Kentällä oli jo bag droppi auki, kaikki sujui taas loistavasti. Kokonaisuudessa meni n. 8 minuuttia koko hommaan.

Sitten vain odottelua.

Aamu valkenee kauniisti.
Samos täältä tullaan
Vähän vaa väsyny
Helsinkiä aamuauringossa
Aamupala nro 2

Lento meni muitta mutkitta, liianki hyvin.

Ländätty
Maireena mestoilla

Kohteessahan ne ongelmat voi vasta alkaa.

Reissun jälkee yleenaä tilipalo ja joutuu soittaa xxx linjalle

Laukuissa tuntui kestävän.

Ja miksi siinä hihnassa pitää seistä kii.

Autovuokraamosta ei kukaan tullutkaan paikalle vaan raahauduimme kasseinemme pitkin polttavaa tietä kohti vuokraamoa.

Ei oo ite Dimitris

Auto oli ensinäkemältä ihan jees.

Ensimmäisenä kurvattiin kentän lähellä olevaan Sklavenitikseen.

Aamupalaa

Eikä reissua ilman kommellusta. Lastatessani ostoksia kassan hihnalle ensin hajos maitopurkki ja sen jälkeen hihnan heilahtaessa eteenpäin nykäisi se iiiison hunajapurkin suoraan lattialle ja tottahan toki purkki oli lasia.

Suusta pääs kovaan ääneen PERSE… Ei muuta ku äkkiä Kreikaksi anteeksipyynnöt, kassa neiti mutisi jotain ja kassa suljettiin.. Huppista..

Lammikollinen hunajaa.

Näyttävät sisääntulo on aina paikallaan.

Ostokset autoon ja kohti hotellia. Ettei ny enempää pahennusta aiheuttaisi.

Matkalla huomasimme auton ilmastoinin olevan aivan kaput… Hieman viileää ilmaan hönki. Ei minulla hätää, mutta tässä kuumuudessa mies hieman kärsii.

On the road

Maisemat olivat kyllä ajellessa ihanat.

Hotellikin löytyi aika ongelmitta.

Hotel Livanina

Hyvin vaatimaton paikka, eikä omistajat puhuneet kuin kreikkaa. Ei nyt onneksi väsyneenä tarvinnut mitään kovin ihneellistä lausetta ruveta vääntää. Säästä on aina hyvä puhua ja ilmastointi pyytää.

On meinaan lämmin, kerranki mua ei palele.

Varjossa sopivan lämmin eikä tuulen virettäkään.

Kamojen purku ja rannalle.

Lähiranta

Hiekka hohkas niin kuumana, että valitsimme ensimmäiset pedit mitkä eteen osu.

Varjojen alla

Varjon tolpassa oli QR-koodi jolla voisi tehdä baariin tilauksen ja pedit voisi samalla maksaa. 7e kuulema koko setti.

Vesi oli todella viileää. Pääsin testaamaan uutta kaljakellunta välinettäni myös.

Se toimi täydellisesti.

Siinä ootellessa mies nukahti pedillensä, kateellisena katselin vieressä.

Kelpaa siinä olla

Pari tuntia siinä oltiin ja mies veti yli tunnin unet eikä meidän tilausta vieläkään kuulunut. Eikä minulle unta.

Kamat kasaan ja häivytään, ku ei rahat kerta kelpaa.

Hotellille vähä virkistäytyy, netti on muuten umpisurkea joka paikassa. Vaikeuttaa aika paljon tätä kirjoittamista. Sillä vaan, että ette ihmettele.

Ennen kylille lähtöä kävin pyytämässä paikan omistaja rouvalta kaksi tyynyä huoneeseen lisää, sain pahoja katseita, kun häiritsin hänen kahvirauhaansa.

Kylillä oli hiljaista. Ihmiset oli varmaan rantapäivän jälkeen majapaikoissaan. Tosi ahdas rantakatu ja vähän parkkipaikkoja. Löydettiin kuitenkin yksi vapaa paikka autolle.

Rantakahvilaan lasilliselle. Siinä kirjoitellessa rupesin kuuntelemaan, että mies soittaa jollekki.. Arvatenkin vuokraamon hyypälle.

Kahvila Votsalakia
Pikku toast välipala
γεια μας

Sanoin kyl, et tuskin valitus auttaa, ne sanoo et toimii normaalisti. Mies kuitenkin urhoollisesti lähti näyttämään autoa ja itse jäin rantsuun istuskelemaan.

Olo on jälleen kerran vähän epätodellinen, kuihan tähän saareen pääsee ”sisään” ?

Noh ehkä se tästä. kun saa levättyä kunnolla.

Rantaa.

Ihana vaan istuskella ja kuunnella aaltojen ääniä.

Jonkun tovin kuluttua mieskin ilmestyi, jutellen niitä näitä.. Melkein hämäännyin.. Tajusin kuitenkin kysäistä kuinkas auton kaa?

Nooohh.. Mies heilutteli avainta jonka perässä luki Aygo. Chevroletin ominaisuus oli heikko henkäys. Jännä ku ollaan ennenki sellasella ajeltu eikä kiinnitetty vastaavaan huomiota.

’Ei tainnu vissii ihan päiksee vaihtua?’ no eihän se ollu. Kuulema piti verestellä muistoja ku otettiin 6 vuotta sitte Kalymnoksellakin avoauto, ni saiki vähä maksaa lisää. Ai sellanen sitte. No eihän siinä.

Eihä tästä usko mut avo se on.

Lähettii ajelemaan etiä päin, josko vaikka joku illallispaikka tulisi eteen.

Ja tulihan se. Paris, Psili Ammoksessa.

Aivan ihanat maisemat
Joku vaan pilas neki

Tästä paikasta tuli sellainen olo, että tätä paikkaa ei voinut ohittaa.

Yksi pariskunta eellämme asteli tavernaan, muita ei ollut. Toki kello oli vasta seitsemän.

Lista vaikutti hyvältä.

Ihan ei jänistä löytynyt, mutta vasikkaa tomaattikastikkeessa kyllä. Siihen kylkeen vielä saganaki juusto ja paistetut kesäkurpitsat Skordalialla.

Listaa
Hintoja
Paris, Psili Ammos
Saganaki
Paistetut kesäkurpitsat
Vasikkaa tomaattikastikkeessa

Voi luoja kuinka HYVÄÄÄÄÄ.

Sanoin miehelle et taas se hetki mihin voisin vaan jäädä.

Tää tunnelma, nää äänet, tuoksut ja lämpö.

Voi kun vois vangita tuoksun kuviin.

Lennossa vaihtui penkkikin.

Mahat täynnä lähdettiin takaisin kylille päin.

Tunnelma.

Evi’s bar on monen kehuma paikka.

Jälkiruokana maistiaisiksi paikallinen hunajainen Ale olut.

Paikallinen olut. Oikein hyvä

Tämän päälle olisi mainio pistää maate ja jatkaa huomenna seikkailuja.

19 comments on “Sateesta Samokselle”

  1. Pia Uusi-Videnoja

    Kiitos eka lomapäivä Samoksella korkattu.Saari,joka on minulle täysin vieras,joten kärpäsenä mukana olen.😍🇬🇷

    Vastaa
    1. Laura

      Tervetuloa matkalle mukaan 💙

      Vastaa
      1. Tarja Kulmala

        Kiitos Laura, kivasti kirjoittelet 😊!! Onko teillä eka reissu Samokselle? Me otetaan auto Hermes rent a carista. Toimisto on siinä votsalakiassa. Auto odottaa kentällä ja palautus sinne. Seuraava reissu syyskuussa 😍!!

        Vastaa
        1. Laura

          Kiitos, joo ollaan ekaa kertaa

          Vastaa
  2. Nana

    Siitä se ihanuus taas alkaa! Ihanaa lomaa!

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos 💙

      Vastaa
  3. Anne Näyhä-Nieminen

    Hieno tunnelma heti alkuunsa.
    Tuliko illallistavernassa jälkkäreitä ’ talo tarjoaa’?
    Kyllä. Vantaan pään asunto oli….kehno? Oliko siisti?
    Ps. Olisin voinut ne tuolit vaihtaa johonkin…ihanat ovat!
    Kiva oli lukea ensi tunnelmia sieltä! Kiitos 🧿

    Vastaa
    1. Laura

      Siisti oli. Vähän ehkä mukavuutta kaipas. Ei tullu jälkkäreitä

      Vastaa
  4. Petri Laine

    Olen kerran käynyt Samoksella. 1988. Aivan upean vihreää ja autenttista Kreikkaa. Olimme pääkaupungissa. Kiva kuulla, miten on mahdollisesti muuttunut.
    Kiitos kun jaksat kirjoittaa näitä ja nauttikaa 🌞🌞🌞

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos kun jaksat lukea

      Vastaa
  5. Arja Eskelinen

    Suloista Samoslomaa. 4 kertaa käyty ja tykätty. Toki kauan on aikaa viimeisestäkin reissusta. Kiva on kiertää mukananne.
    Seuraavaa Piristystä odotellen!

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos 💙

      Vastaa
  6. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Minkä verran budjettimatkalle siis tuli hintaa (lennot ja majoitus)? Täytyy sanoa, että hyvän näköinen tuo pizza, mistä pizzeriassa se oli? Ja kyllä, näyttää tosiaan olevan lämpötila kohdillaan.

    Vastaa
    1. Laura

      630e makso viikko lentoineen kahdelle. Pitserian nimi oli Piano Tapaninvainiossa.

      Vastaa
  7. Katri

    Kalimera.❤️ Ja oikein ihanaa lomaa. Kiitos tarinastasi. Kuvat bongasin fb:stä. Ja heti piti lukea blogisi, että tietää mitä kuvissa. Aika lämmin näyttäisi olevan, nyt ei sinun tarvitse palellu.😉. Jatkoa jään odottelemaan. Nauttikaa.❤️

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos. Ihanaa kun ei tarvi palella 🥰

      Vastaa
  8. Jaana

    Voi kiitos taas tästä – ihanaa luettavaa, osaat kirjoittaa niin, että tuntuu kuin olisin mukana. No viikon päästä pääsen sitten ihan livenä Kreetalle :)
    Hauska tuo Tapaninvainion silta, katoin ensin, että voiko olla oikeesti, mutta tekstistä sitten löytyikin varmistava tieto. Ylitän sillan joka-aamuisella lenkilläni :D Vähän kiinnostaa se mökki, sattuuko olemaan siinä sillan ”kupeessa”?

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos kun matkaat mukana. Mökki on n. Kilsan sillasta. Mukavaa reissua kreetalle.

      Vastaa
      1. Jaana

        Kiitos – enää viikko! :D

        Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *