Aamulenkki oliivilehdossa

Koittaisko reipastua?

No ainakin aamulenkin verran.

Suunnattiin lähinpään lehtoo, arvailin siellä sijaitsevan hautuumaan.

Pitkä on tie.. Ja jyrkkä

Oon varmaan joskus sanonu, et en oo yhtään uskonnollinen, enkä edes kuulu kirkkoon, mutta silti tää ortodoksinen uskonto kiehtoo.

Kauniilla paikalla

En siis tuomitse ketään, jokainen saa uskoo mihkä huvittaa, vaikka saunatonttuun minun puolesta.

Hautoja

Jotenkin se koreus kirkoissa, suureellinen toiminta jumalanpalveluksissa ja tuo mitä kaikkea kuuluu siihen kuolleen ihmisen muistamiseen tai hautaamiseen. Siinä jokainen kuollut saa varmasti ansaitut menot.

Muistomerkki

Kerran jopa mietin, josko koittais liittyä ortodoksiseen seurakuntaan. Tulin kuitenkin siihen tulokseen et sitoutumatta voin suorittaa juuri sellaista uskoa elämään ja tähän kaikkeen, kuin minua huvittaa.

Rappuset hautausmaalle

Tämä lenkki ei jäännyt pelkästeen hautausmaalle, pitkin oliivilehtoja kuljettiin, verenhimoiset koirat vain räksytti aitojen takana.

Oliivilehtoa

Hanskat olisi ollu kyl nyt tarpeen. Ilma kylmenee päivä päivältä.

Kukkia maljakkoon. Aika onnistunu kuva

Löysin kauniita kukkia pientareelta. Taittaisikohan näistä pari oksaa siivoojalle.

Mietin myös, että teinkö muuten ekaa kertaa ikinä sellaista asiaa ku keräsin kukkia marraskuussa… Mutta sitten muistin poimineeni vuonna 2000 isänpäivänä vanhimman lapseni ristiäiskakkuun lumen seasta yhden orvokin.

Niin tuoretta ja hyvää

Lenkin jälkeen oli kiljuva nälkä.. Eihän mun pitäny syyä.. Tässä se rangaistus oli.

Napattiin taas pari manskuu naapurin puusta.. Soriii.

Aamiaista.. Ei.. Ei mulla oo kahvia kupissa 🤫

Ihminen voi syyä jopa 20 vuotta tasan samaa aamupalaa päivästä toiseen, mut miten se reissussa aina muuttuu?

Täällä taas

Kappas keppanaa, aurinko paistaa jälleen, minun heikkous. En voi olla menemättä ulos nauttimaan.

Mietin tuossa auringossa makoillessa, että on se kiva, kun ei vielä tarvi sillain pakata ku vasta Torstaina.. Niin tänäänhän taitaa olla tosiaan Torstai.. Prkl.

Hirmu hyödyllinen naulakko nää rappuset

Jämälounaat naamariin ja pienesti pakkauspuuhia.. Ettei allerginenreaktio iske.

Välillä aurinkoa ja sitten taas syötiin.

Jämälounaat
Muistamiset valmiina

Tänään päätettiin katsoa auringonlasku kotoa käsin.

Upea auringonlasku
Olympos
Kuva kuvaajasta

Joko nää auringonlaskut nyt kyllästyttää? 😁

Ja sitten kylille.

Paikallinen cafe houkutti hetkeksi istumaan, ennen ruokaa.

Reissun ekat ja vikat Ouzot

Tässä paikassa on kyl kiva tunnelma. Pelkästään paikallisia ja silti ollaan tervetulleita tänne.

Pikku Ouzot piti ottaa. Se yksi ja ainut kerta matkalla, kotio voi sitten ostaa pienen pullon lievittämään tuskaa, seuraavaan kertaan.

Tuossa voisin pitää tavernaa

Paikallinen bistro pitäisi kokeilla, nyt on syöty sen verran paikallista safkaa, että vaihtelu virkistäisi.

Pannarit ja hamppari

Mies tilasi paikan nimikko hampparin. Itselleni otin suolaisia pannukakkuja.

En kyl tiiä mitä ajattelin, inhoon pannukakkua ja oletin tän tulevan menun mukaisella Hollandaise-kastikkeella.. paskan letut.. Jogurttia oli kyljessä.

Ei siis siinä ihan oli jees, mut maullisesti jätti kyllä kylmäksi.

Ihan ei vielä miestä nukuttanut, tämä käytettävä hyväksi.

Olympiakos peliä

Jalispeli näkyisi paikallisessa cafessa.

Parin penkin verran tilaakin vielä oli.

Tunnelma loistava, Olympiakos ei ehkä näitten mielestä paras, PAOK sen olla pitäisi, silti kannatettiin ja huudettiin.

Kommentoin peliä kuin vanha tekijä. Mies siinä tuumas et otit koko jalkapallopelin haltuun yhdeltä istumalta.. Tää Kreikka tekee ihmeitä.

En olis millään malttanu pelin loputtua lähteä pois, seuraava peli olisi juuri alkanut, järki kuitenkin käski mennä pakkaamaan loppuun.

Tällä kertaa näin. Yleensä fiksummin.
Jumbokassista taas hyötyä
Eiköhän tässä kuivu. Toi taulu on aivan kauhea.

Ei kauheesti tässä päivässä. Mut jotain kuitenkin… Huomiseen..

8 comments on “Aamulenkki oliivilehdossa”

  1. Arja Eskelinen

    Hyvää isänpäivähuomenta!
    Nuo hautausmaat ovat niin upeita siellä. Aina niitä pitää käydä katsomassa, vaikka ei mikään uskovainen oliskaan.
    Täällä alkaa kohta voileipäkakun koristelu. Se on se vaikein, kun ei ole yhtään ”taiteellinen”:):)
    Vielä tulee Piristyksiä, kiitos …….

    Vastaa
    1. Laura

      Minä tykkään juuri siitä koristelu osuudesta, se on kivaa.
      Mukavaa sunnuntaita sinne ja hyvää isänpäivää

      Vastaa
  2. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Kauniita hautoja, ja on totta, että ortodoksiset kirkot ovat usein todella kauniita. Ja eipä tuolla osiin auringonlaskuihin kyllästy ikinä!

    Vastaa
    1. Laura

      Saa nähdä pääsisikö tänään kirkkoon katselemaan.

      Vastaa
  3. Jori

    Kivaa ja rehellistä kerrontaa, hienoa, ja tunnelmaa.

    Ortodoksisuus on minulle koti. Iloa, vapautuneisuutta, kauneutta sidottuna suureen arvoituksellisuuteen. Joku jos opastaa sinua näihin saloihin, toisi se varmasti iloa elämääsi. Ei tarvitse hartaasti uskoa, ilo tästä kaikesta riittää.

    Vastaa
    1. Laura

      Näinhän se kyllä voisi olla

      Vastaa
  4. Nana

    Itse hakeudun myös aina hautausmaalle ja miestä se hieman kammottaa, hän ei tykkää kun ei ole haudattu maahan. Teidän aamupalat ovat aina niin kauniin ja herkullisen näköisiä ja tämä varmistaa sen etten koskaan tule kuvaamaan meidän vastaavaa 😂! Tuo pakkaaminen on vihoviimeistä puuhaa mutta pakollista jos reissuun haluaa.

    Vastaa
    1. Laura

      Äläs nyt. Meillä arjessa perus leipä päällyset mite sattuu

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *