Poly krio sanoivat aamusta säätiedotuksessa.

Eli paljon kylmää.

Suomesta kantautui kuvia lumesta.

Oli pakko avata verhot ja katsoa meidän sää.

No tuulinen ja todella kylmän näköinen.

Ompas tylsä tervetulosää miehelle.

Heräsin muuten poikkeuksellisesti klo:6.44, johtui ehkä Jorgoksesta(meidän kiltti kummitus) joka tuli vessasta ovea koluuttaen.

Tänään pitäisi siivota, olisi miehen kivempi tulla.

En kyllä aamutoimissa pitänyt mitään kiirettä, olla loikoilin vaan pitkän tovin.

Ompas hassua, kun kohta en ole enää yksin. Tämä on kyllä ollu rentouttavaa.

Aamupala meni melkein samalla kaavalla, ainut, että tein hedelmäsalaattia tällä kertaa leivän lisäksi.

Siivoominen ei oo yhtään mun juttu, varsinkaan jos ei ole kunnon vehkeitä.

Imuri piti järkyttävää ääntä mut ei juuri imenyt, lattialuuttua ei ollut. Päädyin putsailemaan märillä lautasliinoilla lattiaa.

Siivous ”urakan” jäljeen oli pakko päästä haukkaamaan happea.

Ilma ei ollutkaan yhtään niin huono kuin arvelin. Aurinko suorastaan paahtoi.

Sehän tietäisi rantareissua.

Happihyppely vei ylläri markettiin.

Masoutis oli uusi tuttavuus tällä kertaa.

Todella siisti ja selkeä kauppa

Ostoslistalla oli punasipuli. Arvatkaapa vaan jäikö se siihen?

Kaupan jälkeen kiireellä rasvaus ja biksut päälle.

Rannalle kun pääsin, tunsin auringon sekunnin ihollani.

Ja sitten tulivat pilvet.

Ostin aiemmin rannalla nukkuvalle koiralle vähän ruokaa, nyt oli hyvä tilaisuus antaa se hänelle.

Koira ei siis vaikuta mitenkään nälkäiseltä ja jonkun oma se on ku menee aina viereiseen rakennukseen, se vaan nyt muuten tykkää makoilla rannalla. My soulmate.

Koira siis nukkui, kun vein avatun ruokapakkauksen nenän viereen, katselin kuinka kauan menisi, että se haistaisi safkan ja heräisi syömään.

Se varmaan näki unta ruuasta, koska herätessään katsoi ihmeissään purkkia nenän edessä. En ole koskaan nähnyt koiralla niin hölmistynyttä ilmettä 😁

Ruoka kelpasi koiralle. Hetki vain niin oli purkki tyhjä ja unet jatkuivat.

Tuli kyllä vilu siinä istuskellessa, joten oli parempi painua ilmalämpöpumpun alle lämmittelemään. Hukkaan meni rasvaukset.

Suomesta terveisinä tuli ilmoitus lennon myöhästymisestä, kiva kun jatkolentoo ei olisi paljoa väliä.

Ensin ajattelin että aikaa jäisi 9 minuuttia juosta koneelle, kunnes ystävän kanssa juteltuani asiasta hän muistutti tunnin aikaerosta. Jes ei pitäisi olla hätää.

Seuraava tunti menikin sitten jännätessä lentoa ja etsiessä tietoja porteista mihkä mennään ja mistä lähdetään, olisi miehellä puhelimessa valmiina ne tiedot, kun laskeutuu.

Olin tosi väsynyt ja ajattelin et oisin voinu nukkua hetken, mutta eihän sitä pystynyt, keitin siis kahvit.. Tämä kostautuu vielä.

Lähdin tässä välissä kylille syömään pientä välipalaa.

Piirakka slice kouraan ja laiturin viereisille penkeille istumaan. Hermostutti…

Mieheltä tuli viestiä lennon menneen hyvin.

20 minuuttia oli jäännyt aikaa, eli melkein suoraan seuraavaan koneeseen vessan kautta.

Ajattelin seuraavan lennon ajan kulutella aikaa vaan haahuilemalla.

Kylän keskusaukion vieressä oli jotain häppeninkiä alkamassa.

Päättelin kyseessä olevan jonkun uuden marketin avajaiset.

Kerroin tästä miehelle, et ei näkyny ämpäreitä, hän kehotti menemään rohkeasti avajaisiin mukaan. Saatesanoilla:Tiedä vaikka tanssiks äityis. Nauroin, et tokkopa.

Onneksi menin, jälkeen päin ei kaduttanut.

Ensimmäisenä lyötiin käteen valkoviiniä, sen jälkeen sai valita monista herkuista mieleisimmät.

Oli makkaraa, pelmenejä, marenkia, karkkia, juustoja ja vaikka mitä.

Paikalle oli myös raahattu musavehkeet, ajattelin, että puhetta varten varmaan.

Kunnes melkoisella intron pauhulla paukkasi paikalle laulaja soittajineen.

Todella hyvä laulaja olikin. Muutaman menevän biisin veti ja lopetti, ajattelin tämän olevan tässä. Mutta ei, uudet muusikot vaihtuivat tilalle.

Tässä vaiheessa, joku marketin työntekijä kiersi tarjoilemassa viiniä lisää, no mikä ettei, oli sen verta hyvää, että pitää käydä ostamassa pullo mukaan kotio.

Uuden artistin myötä, alkoi nuorten naisten vetämä Sirtaki tai joku mukaelma siitä.

Eli tanssiksihan se meni, mieheni oli oikeassa.

Musiikki vei niin mukanaan, että paikalle pyörätuolilla tuotu nainenkin nousi ylös ja innostui tanssimaan. Hellyyttävää.

Kun naiset lopettivat innostui nuori kehitysvammainen poikakin tanssimaan ja vielä ihan yksin kaikkien edessä. Eikö muuten ole nykyään tuolle sanahirviölle mitään vastinetta?

Juhlat kestivät koko mieheni lennon ajan. Hänen laskeutuessa päätin mennä katselemaan rannalle näkyisikö konetta.

Hetken päästä jo paukkui viestiä.

Tässä vaiheessa huomasin puhelimen akun olevan aivan lopussa, eikä tietenkään ollut laturia mukana, oli lähdettävä kämpille hetkeksi lataamaan ja valmistelemaan paikat valmiiksi. Eihän minun pitänyt kun käydä kylillä. Vain minulle voi käydä näin.

Auto oli jo tässä vaiheessa miehellä alla ja kestäisi 13 minuuttia kurvata paikalle.

Menin alas pihalle odottelemaan.

Iloinen jälleennäkeminen, minun sielunkumppani, matkakumppani, oma rakkaani olisi taas vierellä.

Auto parkkiin ja halimaan.

Pikainen pitstoppi kämpillä viemässä kamat.

On tuo mies nopea, kun oli kerennyt siinä 20 minuuttissa hakemaaan minulle Wienin tuliaiset.

Ruokaa olisi kuulema saatava.. Anna kun arvaan.. Pastaa? Kyllä.

Karvinen varmaan tarjoaisi hyvät ruuat vielä tähän aikaan.

Rantaa pitkin kävelyä ja paikkojen esittelyä.. Nää on mun huudit.

Olin niin pyörällä päästäni, että ravintolassa tilausvaiheessa otin vain helpoimman. Pizzaaaaaaa.

Mies oli niin väsynyt, hän oli kuin pahimmassa humalassa, vaikka joi vain 0% oluen.

Se ylisti kokille kuinka hän ei ole ikinä syönnyt niin hyvää pastaa, kreikankielen sanat soljuivat suusta kuin vanhalla tekijällä. Olin ihmeissäni.

Jouduin raahaamaan hänet ulos raflasta, ettei nyt enempää keksisi haastella, pitävät meitä pian ihan pimeinä.

Takaisin kämpillä ensimmäinen näky oli iso torakka, sujahti valot sytyttäessä suoraan kenkärivistön alle.

Kenkä aseena rupesin armottomasti läiskimään, kun mies hyppi peloissaan sängylle karkuun.

Torakka oli varmaan päässyt sisälle, kun esittelin parvekenäkymiä aiemmin.

Eka kerta kun kohdallemme tämä osui.

Liiskautuneen kaverin siivous äkkiä, ettei kaverit tuu perästä.

Melkoinen tervetulotoivotus.

Ei tarvinnut miehen kauaa unta odotella, minä sen sijaan odotin ja odotin. Kiitos kahvin.

Nyt olo on kuitenki jotenkin ehjempi.