Lööppiotsikoita ja paparazzeja
Ah ihanaa hiekka on poistunut keskuudestamme.
Tilalle olivat saapuneet tavalliset pilvet.

Hieraisin kyllä pari kertaa muutenkin silmiäni, kun eteen osui otsikko Lauran Kreetan lomasta.

Kuinkahan väsynyt eilen olinkaan, kun en muista antaneeni tämmöistä.
Pakko oli juttu avata, vaikka en ole uutis-sivustoilla vieraillut yli kahteen ja puoleen vuoteen.
No ihan ei täsmännyt jutun sisältö meidän lomaan. Meillä oli paljon enemmän sattumuksia 😁

Alkuperäisenä suunnitelmana oli tänään mennä rannalle, punaisten lippujen liehuessa passattiin tämä ajatus.

Aamukävelyä rannan tuntumassa, käytiin samalla varaamassa junaliput. Pilvisenä päivänä olisi hyvä matkata katsomaan Therison rotkoa ja kylää.

Kissakuiskaaja keräsi matkalla vierelleen myös liudan kissoja.

Kävelessämme vastaan tuli suomalainen pariskunta, jotka tunnistivat minut, blogin ja Kreikka-ryhmän kautta.
Taas uudet kasvot nimille. Hauska oli tavata.
Näin yleensä harvemmin käy, koska kuljemme sellaisissa paikoissa, ettei moneen viikkoon välttämättä edes kuule suomen kieltä.

Takaisin hotellilla menin uimaan.

Uinnin jälkeen kamat kasaan ja brunssia lähikahvilasta.

Juna saapuikin nopeasti poimimaan meidät kyytiin.

Tällä kertaa ei onneksi ollut niin montaa pysähdystä, muita matkustajia poimimaan. Suuntamme oli eri.

Tähän reissuun kuuluisi oliiviöljytehtaalla pysähdys ja myös Therisson kylässä.

Oliiviöljytehdas oli hieno ja yllättävän pienessä tilassa kaikki tapahtui.
En ole ikinä ennen tämmöisellä tehtaalla käynny. Pelkästeen vaan kotipaikkakunnalla paperitehtaalla.

Pieni tyttö jakoi tulijoille karkkia ja saimme testata myös erilaisia voiteita, joihin oli käytetty pohjana oliiviöljyä.


Tehtaan yhteydessä oli myös pieni myymälä. Saimme vielä maistella tuoretta oliiviöljyä leivän palalla.

Therisson rotkoon oli asennettu liikennevalot. No nyt on homma isollaan. Näitä kun kaikki vielä osaisivat käyttää niin hyvä olisi. Vastaan meinaan meidän vuorolla suihki niin autoa, kuin pyöräilijääkin.

Valojen syyksi kuitenkin trafiikin sijasta paljastui rouhittu asfaltti. Hiekkapölly oli melkoinen, kun ajettiin työmaan ohi.



Tykkään kovasti tästä rotkosta, jo ihan vaikka sen takia, et näät kivoja maisemia, mutta yhtään ei tarvi patikoida. Se patikointi ei ole mun juttu.

Therisson kylässä olisi mahdollisuus käydä kahdessa museossa tai vaikka syödä tavernassa.
Me vaan ihmeteltiin niin maisemia, kuin eläimiä.


Kaksi koiraa juoksenteli kaikkien ilona, kylän raittia pitkin, saivat he herkkupalojakin aukion kahvilan asiakkailta.

Nappasimme virvoikkeet kahvilasta, juomien seurana tuotiin ihana lautasellinen herkkuja.

Vielä vähän eläinten kuvausta ja olimme valmiit laskeutumaan takaisin kaupungin vilinään.




Heti alkuun täällä kiinnitin huomiota järjettömän suureen kukkaan, joka hehkui puskissa purppuran värisenä.
Retkenvetäjä lupasi, että pysähtyisimme takaisin tulomatkalla kuvaamaan näitä ihmiselle ja eläimille todella vaarallisia kukkia. En sitten junan liikkuessa viitsinyt kuvia koittaa ottaa.
Kun kuvan ottoaika tuli, olimme pysähtyneen sellaisen kukan luo, joka oli aivan nupussa ja luvattu 3 minuutin kuvaustaukokin kesti kokonaista 15 sekuntia.
Koitimme sitten tyttären kanssa lennosta kuvata tätä Dragon lilyksi kutsuttua kukkaa, melko laihoin tuloksin.
Itse kuvaaminen oli kyllä sangen hauskaa, nauraa kikatimme epäonnistuneille otoksille.


Hetken lepoa ja oleillua hotellilla, sitten oli päätettävä illallaispaikka.
Olemme kyllä super huonojia päättäjiä, kun kahdestaan ollaan
Valitsimme pois laskutekniikan. Eli kävisimme 4 raflan listat ovelta ovelle läpi ja jokaisesta valitsisimme fiiliksen perusteella hyvän ruuan. Sitten neljännen jälkeen mietittiin mikä niistä ruuista sillä hetkellä maistuisi.
Paikaksi valikoitui Zygos grill ja kanaleike



Oli vissiin nälkä, kun leike upposi hätäseen massun pohjalle.
Jälkiruuaksi saimme aivan ihanaa jogurttijäädykettä, missä oli seassa keksinpaloja. Nam nam.

Tällä kertaa kerkesimme näkemään osittain auringonlaskun, muuten tällä reissulla ollaan missattu niin nousut, kuin laskutkin (paitsi tarvenojen laskut)

Hotellilla saatiin viisukatsomo hetkessä pystyyn, vaikka väsy olikin kova.
Mietittiin et kumpi parempi tai pahempi. Jos nyt menisi nukkumaan ja Suomi pärjäisi vai se, että valvoo ja hännille jäätäisiin. Valitsimme jälkimmäisen.

No ketuikshan se Suomen osalta meni, mutta tulipahan kahtottua.
Huomenna olisi rantapäivä, satakoon vaikka Jorgoksia taivaan täydeltä.
Ilse
Ihanaa taas olla Kreetalla teidän kanssa.
Onkohan kukaan koskaan sanonut edetä tyttäresi on ilmetty sinä 🤔.
Kiitti Laura! Terkkuja pikku-Lauralle
– Ilse
Laura
On siitä josku joskus saattanu mainita että toisiamme muistutamme. Terveiset kerrottu eteenpäin kiitos
K
Tuo toinen juusto on Mizithraa. Sitä käytetään usein kreetalaisessa salaatissa 😊. Jos haluaa kreikkalaisesta salaatista vähempisuolaisen version, voi senkin pyytää mizitralla 👍😋. Hyvää loppulomaa! ☀️
Laura
Arveluni osui oikeaan kiitos varmistuksesta. Nyt on siis sitäkin maistettu, kivan mieto ja kermainen
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Olisi kyllä eittämättä mahtava fiilis herätä siihen, kun lukee, että jaha, tuollaisen haastattelun olen sitten antanut. Miksiköhän tuon jättipuun runko on osin maalattu valkoiseksi?
Hieno on auringonlasku!
Laura
Puunrungon tarina jäi epäselväksi, palaan jos saan selville
Jari
Puunrunkojen alaosa kalkitaan estämään tuholaisia (ja muurahaisia).
Laura
Sen kyllä tiedän mutta tässä tapauksessa tuohon oli varta vasten tehty risti. Retken vetäjä siitä jotain mainitsi mutta ei kuulunut niin että oisin saannu selvää. Jokin merkitys tällä paikalla oli.
Reetta
Mä tein ton saman minijunaretken kesäkuussa. Rotko oli kiva ja ihmettelin noita samoja kukkia (ja tietyön liikennejärjestelyjä). Hiukan oli pikaiset pysähdykset mutta muuten kiva reissu.
Laura
Aikaa ois voinu laittaa pari tuntia retkeen lisää