Oltii eilen niin tööt, ettei muistettu sunnuntaina isojen kauppojen olevan kiinni.

Pikku marketista ei viiti ruoka tarpeita ostella, joten aamupala leipomosta.

Rantakadun laiturille istuskelemaan ja nauttimaan.

Hyvin vähän ihmisiä liikkeellä vaikka kello käy jo kymmentä.

Tuntui, että kissojakin oli enempi.

Tänään olisi siis vain allaspäivä.

Altaalla oltiin tietenkin kahdestaa. Ei edes omistajaa näkynyt.

Tovi siinä pulikoitiin ja asettauduttiin ison puun alle makoilemaan.

Ilma oli täydellinen.

Jossain vaiheessa omistajakin ilmaantui ja toi meille kipollisen kirsikoita syötäväksi. Juuri sitä mitä tarvitsin.

Naapurissa joku pärryytti raivaussahaa ja toisella puolen lapsiperheellä oli sunnuntai tsempalot menossa.

Kuulokkeet korviin ja kirjan pariin. Tällä kertaa kuuntelussa Lucy Diamondin lomasaari lohtua kaipaaville.

Silmät luppaili huolella, en ihan nukahtanut vaikka siihen mahollisuus olisi ollut, tää stressitila ei vaan nöyrry.

Melkein 7 tuntia makoiltiin ja nautittiin, teki oikein hyvää.

Altailun jälkeen ajeltiin katsomaan millainen kylä Agria olisi. Jos vaikka joku kiva rantataverna sieltä löytyisi.

Tullessa Kala Neraan päin oli rantakatu suljettu puomein. Ajattelin siellä olevan jotain kivaa ja idyllistä niin kuin rantakadut yleensä tämmöisissä paikoissa ovat.

Sen sijaan löydettiin sieluton suora jossa tällä kertaa autot viuhtoivat menemään tavernojen vierestä. Ei kiitos, kohti seuraavaa kylää.

Kato Gatzea oli pieni rantapaikka myös. Ihan kivan oloinen, mutta tavernojen tarjonta ei oikein kohdannut sitä mitä nyt mieli tekisi.

Eli takaisin Kala Neraan ja sieltä Pasta La Vista

Mukava tunnelma vaikka rafla olikin melko täynnä.

Miehelle maistui taas kahdenkin edestä ruoka. Tää on kätevää.

Nyt voi sanoa, että on levätty, koska virtaa riitti vielä jälkiruuallekkin viereisessä kahvilassa.

Kasarimusiikki soi melki joka paikassa radiosta, se on nyt tämän paikan juttu.

Tällä kertaa miestä rupesi ensiksi väsyttämään, kerrankin näin päin.

Nukkumatin kaa treffejä sopimaan.

Maanantai 16.6

Rupee olee mitta täys hotellin sänkyä, jossa en saa hyvää asentoa vaikka miten olisi.

Onneksi yksi yö enää.

Rantapäiväksi voisi tämän pyhittää, kohti Trikeriä muutaman kylän kautta.

Jäipä tänä aamunakin ne aamupalan kokkailut.

Ensimmäisenä stoppina pysähdyimme Lavkokseen, jossa sijaitsi euroopan vanhimpiiin lukeutuva kahvila.

Tämä Kafeneio on perustettu 1785.

Ulkopuolella istuskeli joukko puheliaita ihmisiä. Ilmeisesti kaikki paikallisia.

Kahvilan ovella nojaili omistaja.

Voitte vaan kuvitella millaisia katseita saatiin…Kaks turree pölähtää maanantaiaamuna paikalle pyörii ku pöllöt.

Kävin viereisestä pienestä puodista ostamassa paikan magneetin ja ihastelemassa kaikkea mahdollista mitä paikallinen mies oli tehnyt.

Kreikka kielenä, käsityöläinen kyseli tietenkin mistä ollaan.

Kun päästiin kahvilan sisätiloihin kuulin, kun tämä samainen mies kuulutti kovaan ääneen kahvilan asiakkaille että Suomesta Suomesta.

Liekkö heillä veto mistä päin päivän ekat turret ovat.

Kahvilanpyörittäjä oli kyllä ylpeä paikastaan. Eikä turhaan, onhan se upea että tämmöinen on säilynyt.

Monet kupit on täällä keitetty ja ryystetty. Kahvin tuoksu on varmasti täällä jäädäkseen ikuisiksi ajoiksi muistuttamaan kahvilan elämästä.

Aukion laidalla seisoskeli rasvanmyyjä, jolta kannatuksen vuoksi kävin ostamassa kuivaöljyä pullon.

Ja matka jatkui.

Alkuun oli tarkoitus mennä Kottesin lähellä olevalle rannalle, mutta olimme sitten amatööreinä unohtaneet vedet ja eväät. Parilla pikku limsalla ei nestehukkaa paikattaisi. Eikä lähelläkään ollut markettia

Ei auttanut kuin valita uusi ranta ja poiketa Trikerissä marketissa.

Itse Triketi sijaitsi hienosti jyrkällä rinteellä. Autolla ei platialle olisi asiaa.

Kylän marketista eväät ja kohti rantaa.

Itse Agia Kyriaki kylänä oli todella pieni.

Ajoimme ales kylään jonka läpi tie menisi rannalle.

Ootteko koskaan nähny kuvia kun jossain ahtaissa kylissä turret on vetäny autolla jollekkin pienelle kujalle jääden kiinni? No nyt oli se aika lähellä. Uskomattoman tiukasta kulmauksesta piti ottaa ja kääntyä päästäkseen eteenpäin. Jossakin näkyi auto joten tien oli mentävä tästä. Epäuskoisena kirosin ääneen koko 100 metriä mitä kuljimme hiljakseen kapeaa kujaa. Kuvakin unohtui hässäkässä ottaa.

Pääsimme kuin pääsimmekin Pelionin niemimaan eteläisimmälle rannalle.

Teltan pystyyn pistäminen oli aavistuksen hankalaa puuskittaisen tuulen ja kovan maan takia.

Muutama paikallinen meidän lisäksi täällä.

Itse ranta on aika vaatimaton. Kunnostus selvästi kesken kun varjot ovat vielä paketissa rannalla.

Ranta on äkkisyvä, joten snorklailu olisi täällä varmasti antoisaa.

Monenmoista kalaa ja kasvia näkyi siinä missä ranta jyrkkeni.

Vuorotellen käytiin ihmettelemässä.

Mies teki pohjasta löydönkin. Hieno lehdykkä panta. Jossa jotain tekstiä. Kansallisaarre varmaan löydettiin 😁

Alunperin tarkoituksena oli vierailla rantailun jälkeen Paleo Trikerin saarella, päädyimme kuitenkin skippaamaan sen osuuden.

Siinä teltan alla maatessa muodostui jonkinlainen loman jatkosuunnitelma. Huomenna suuntaisimme pohjois-Evialle hetkeksi aikaa.

Lounasaika oli venynyt aika pitkälle. Chorton pieni kylä oli kotimatkan varrella. Siellä kahdesta tavernasta valikoitui toinen lounaspaikaksi.

Takaisin päin mentäessä pyörähdettiin kurkkaamasaa Neochorin kylä.

Kaikki nämä pienet kylät täällä muistuttaa toisiaan. Ihanan idyllisiä. Varmaan illalla olisi kiva istuksella ja katsella elämää.

Hotellilla oli asiakkaat lisääntyneet, Saksan kilvissä oleva auto seisoi hotellin ulkopuolella ja joku pariskunta näytti makaavaan altaalla.

Suihkua, lepäilyä ja uimista.

Illasta ajeltiin vielä Ano Lechoniaan katselemaan kulmia ja etsimään sopivaa iltapala paikkaa.

Platanidia, Ano Lechonian alapuolella rannalla oleva kylä, hieman epäsiisti rantakatu, hirveä lauma lapsia hillui keskellä katua. Ei ehkä maailman kivoin rantapleissi, mutta täältä löytyi rantaravintola ja Pinsaa

On se hyvä kun tuo mies on mukana. Voin aina syyä just sen verta ku jaksan ja se vetää loput. En kyl tiiä mihi mahaan

Takaisin hotellilla oli meitä erilainen otus vastassa. Pakko oli näyttää se miehelle vaikka tiesin hänen reaktionsa. Pikku tytön kirkaisu ja sadattelu päälle.

Oliko toista reittiä sisälle? 🤣

Mukava päivä. Aamulla pakkailtaisiin ja siirtyttäisiin Evialle.