Se olisi tosiaan Suomen Junannusaatto tänään.

Täällä vietetään juhannusta sinä oikeana päivänä, ehkä saadaan juhlia kaksi kertaa.

Tänään tutkimusmatkamme käy kohti läntisintä Evian niemenkärkeä.

Pyhä Jorgos eli Agios Georgios osui matkan varrelle, aivan ihana kylä.

Satamassa oli uskomattoman turkoosia vettä ja tunnelma oli juuri niin kuin sellaisessa oikeassa rantakylässä.

Takasin päin voisi täällä pysähtyä paremmin.

Niemen kärjessä sijaitsee Kavos, osaako kukaan muuten kertoa miksi nämä niemenkärjet yleensä on nimetty Kavoksiksi? En löytänyt suomennosta.

Kavoksen edustalla on pieni saari rykelmä, isoimpana niistä näkyy Monolia.

Kavoksen puolelta rannasta saa ostettua veneretken, joko kiertäen saaret tai niille voi myös jäädä viettämään päivää.

Kyseltiin lippuja myyvältä naiselta kuinka homma toimii. Liput olisivat kympin per pää ja sillä saa kierroksen ja voi myös jäädä rannalle. Tasa tunnein vene hakisi pois saarilta. Seuraava vene lähtisi puolen tunnin kuluttua.

Semmoinen retki tälle päivää sitten tilaukseen.

Odotellessa käytiin katsomassa millainen on Lichadan kylä.

Samaa kaavaa jatkoi kuin muutkin kylät syrjemmässä. Ihan kuollut.

Lähi tavernasta vielä iso pullo kylmää vettä mukaan ja vene tulikin jo noutamaan meitä.

Vaikka arvosteluissa luki, että tunkua olisi, ei se ainakaan tämän veneen kyydissä näy.

Nämä pikku saaret ovat muodostuneet vulkaanisesta kivestä, joku myyttikin näihin liittyi, jos joku haluaa tutkia tarkemmin.

Hetken kiertelyn jälkeen ilmestyi jostakin hylkeitä veneen vierelle. Aika yllättävä näky.

Jäimme veneen kyydistä pienelle Lichadonisin saarelle, uimaan ja nauttimaan.

Reilun tunnin päästä rupesi yllemme kertymään pilviä, muistelin miehen kertoneen, että Lauantaina pitäisi ukkostaa, nyt on Perjantai. Katsottiin ennustetta uudestaa ja niin vain se oli muuttunut.

Ei sitten otettu riskiä, että jäisimme myrskyn kouriin autiolle saarelle.

Pakattiin kamat ja siirryttiin venettä odottamaan.

Ei oikeastaan edes haitannut, koska nälkä jo hieman kurni

Nopeasti vene tulikin jo ja päästiin myrskyn alta karkuun.

Pyhä Jorgoksesn taverna tarjonta rajoittui kahteen. Toisesta niistä löytyi enempi muutakin kuin kalaa.

Alkuun tuli talon puolesta kalaa ja Ouzoa. Hyvä jako, mies sai ”silli” voileipänsä juhannuksen kunniaksi ja minä O-ou juomaa.

Tilattiin kunnon steikki kera riisin, ihan vaihtelun vuoksi. Sen kanssa sopisi Tyrokafteri. Yksi juhannusolut kylkeen.

Sopivan kokoinen lounas oli tämä ja paikkakin oikein mukava.

Jälkiruoka napsut ja kanelikakkua sai myös talon puolesta.

Nämä kaikki vain 21e. Oikein hävetti kävellä ulos niin kylläisenä.

Hirmuinen väsymys iski syönnin päälle. Kultainen ranta vähän matkan päässä tarjosi meille oivan päikkäripaikan

Ilma synkkeni entisestään ja kun oli tarpeeksi levätty hypättiin autoon ja jatkettiin kohti Loutra Aidipsoa.

Kävimme Loutrassa kurkkaamassa itse varsinaisia kuumia lähteitä.

Voin vain kuvitella sen loiston mikä tässä paikassa on ollut josku 70-80- lukujen aikana. Varmaan suurin osa täällä tällä hetkellä olevista ihmisistä on silloin täällä käynnyt ja tullut verestämään vanhoja muistoja.

Aika retuperälle on paikat päässy, mitä lie tuo kuuma vesi kuljettaa mukanaan mereen asti.

Täällä on paljon vanhoja hylättyjä hotelleja myös. Käytiin muutamaa niistä kurkkimassa.

Nämä olisi loistokkaita paikkoja jos ne vielä pystyisi korjaamaan.

Majapaikan kautta valmistautumaan iltaan.

Ilma on todella painostava ja ihan jopa kaksi tippaa vettäkin tuli niskaan. Auringonlasku oli aika dramaattinen.

Ostin ennen tänne tuloa Vintedistä Ellen Jokikunnaan vanhan mekon, ihan vain aatellen tätä juhannusiltaa. Kaunis kukkaseppelekkin löytyi. Hieman ehkä överi outfitti mutta menköön, täällä ei onneksi kukaan tunne minua ni saa näyttää just siltä miltä lystää.

Istahdimme kävelykaduksi muutetun tien varrelle, baariin ihmettelemään menoa.

Tämä on iltaisin melko vilkas paikka, en kyllä viikkoa täällä jaksaisi, ihan yksi ilta riittää.

Aperitiivien jälkeen tallustelimme pitkin rantakatua, ihmetellen vilinää.

Pizza Palatino oli Loutra Aidipson kärkipäätä, aika täyden näköinen paikkakin sen kertoi.

Onnistuimme kuitenkin saamaan pöydän paikasta, se tehtiin meille varta vasten kadulle. Sisältä vaan pöytä ja siinä se oli. Hyvää palvelua.

Ei, älkää pelästykö, en tilannut piirakkaa, vaan kehutun sieniannoksen valkosipulikastikkeella, tuoreen leivän kera. Yllätystä ei varmaan tuo sekään, että mies tilasi pastaa.

Oikein hyvää ruokaa oli, ei turhaan kehuttu tämä paikka. Hetki vielä syönnin päälle istuskeltiin ja fiilisteltiin todella tuulista ilmaa. Missä ihmeessä se myrsky nyt viipyy?

Pienet ruuansulattelu kävelyt, katsellen hiljenevää kaupunkia.

Sellainen juhannus, kaikki elementit löytyi. Hyvää ruokaa, uimista, veneilyä ja epävakaista säätä.

Saas nähdä missä ens juhannua vietetään.