Kirjaimellisesti.

Aamusta meni monta tuntia siihen, että löydettäisiin seuraava majoitus.

Tilaa pitäisi olla, keittiö myös, mieluiten työpöytä ja tuoli. Tai muuten mukavat oltavat.

Ei niin kaukana mistään, ku ite teen lyhyempää päivää miehen töihin verrattuna. Pääsisin kuluttaa aikaa. Nii ja mieluiten tietenki uima-allas.

Jossain vaiheessa löydettii kaikkiin spekseihin sopiva.

Katsotaan mitä se on sitten paikan päällä.

Tänään olisi suurimmaksi osaksi päivä pyhitetty altaalle.

Kova tuuli taas riepotellu koko aamupäivän.

Petollista maata auringossa tuulessa, ei välttämättä tunne jos palaa.

Mulla tulee ikävä tätä majapaikkaa, tää oli niin täydellinen.

Samalla taas meinaa hiipiä se joka kertainen haikeus, kohta tätä ei enää ole.

Koitin kuitenkin lohduttautua, että viikko vielä!

Tarpeeksi altailua saaneena, vaihdettiin maisemaa.

Pariisikohan tämä oli?!?

Eiffel-tornia pukkas tässä kylässä.

Ei nyt ihan Pariisi mut Filiatra. Minun mittapuulla varmasti mielenkiintoisempi.

Olin jossain nähnut kuvan tästä ni olihan se livenä nähtävä

Tänne ajellessa poikettiin Marathopolissa, jotta voitaisiin vertailla kummassa halutaan syödä ja istua iltaa.

Vähän matkan päässä Filiatrassa oli Eiffel-tornin tekijän rakentama linna.

Linna oli rakennettu yleiseksi iloksi ja tekijä asui myös siinä. Hänen kuoltuaan ilmeisesti poikansa nyt asuttaa sitä

Hauska paikka kyllä tämä

Linnasta voit lukea lisää tästä

Illallis kyläksi valikoitui Marathopoli.

Kierrettin kylä ja löydettiin mieluinen taverna.

Monesti on käynnyt niin et päästään aitiopaikoille, kun porukkaa ei ole ja saadaan aika ripeästi ruuat. Sit yht äkkiä paikka on ammuttu täyteen. Taas kävi niin.

Vieressä kulki kävelykatu, joten olimme parhailla paikoilla tiirailuun.

Alkuun Tyrokafteria, Talagania ja paistettuja kesäkurpitsoita.

Pääruuaksi possun kyljystä perunoilla.

Ai vitsit että maistui. Niin hyvälle.

Pannacottaa jälkkäriks, ekaa kertaa ku saatiin talon puolesta mitään.

Tarjoilija kyseli mistä päin ollaan ja kuultuaan, että suomesta osasi hän kertoa olevamme ekat tälle vuodelle. Ei vissiin kauheesti suomalaisia täällä käy.

Lauantai-ilta ja ruuan päälle oltiin jo ihan valmiita lähtee majapaikkaan. Olis ollu kiva istuskella pidempään, mut on se vaan kuunneltava itteesä.

Piti kuitenkin vielä pakata.

Kun kamat oli kasassa, istahdin vielä parvekkeelle katselee tähtiä ja kuulostelee öisiä ääniä.

Sisällöltää aika lyhiä päiviä nyt ollut. Vähän vasta painoo viilettämiselle.