Juhannuksen jatkoja päädyttiin viettämään mukavissa tunnelmissa.

Ensimmäinen virallinen pysähdyspaikkamme oli Ruoveden kirkonkylän uimalaitoksella.

Paikalla ei ollut kuin yksi autokunta, starttaamassa sekin lähtöön.

Mikko Alatalon soitanta kantautui läheisestä baarista ja ysärimusa viereiseltä mökiltä.

Siinä auringonlaskiessa tunnelma oli mukava.

Vesi oli melko vilpoisaa mutta olihan se pulahdettava, kun näin kiva ranta ja mahdollisuus oli.

Ei hirmu kauaa tarennut pulikoida.

Siinä hiekaa putsaillessa varpaista rupesin miettii et mitenhän pääsee autoon ilman että vie koko uimarantaa mukanaan.

Joku pieni harjahan olis ollu kätevä.

Sit välähti et olin ottanu varuiks mukaan vadin, lähetin miehen sitä hakemaan. Vatiin vaan järvestä vettä ja siinä auton vieressä jalkojen pesu. Ei menny auton puhaskaa vesi näin hukkaan.

Ja kyllähän siinä uidessa nälkä tuli.

Kantakievari Ruoveden keskustassa vaikutti hyvältä paikalta. Meidän lisäksi siellä oli kaksi muuta asiakasta, joten ruuatkin varmasti tulisi nopsaan.

Todella maittavaa ruokaa, jos en ois vetäny itseäni ähkyyn olisin haastanu mieheni biljardimatsiin, koska täältä löytyi myös biljardipöytä.

Ilma oli ihanan lämmin, tälläistä kun olisi koko kesä.

Yöpaikaksi valikoitui Helvetinjärven matkaparkki.

Matkan varrella mietin, että minne olimmekaan joutunut, kun seurailin tien posken kylttejä.

Selvisi että täällä olisi villisika- sekä strutsifarmi.

Matkaparkkiin ssaavuttuamme valittiin vain sopiva vapaa paikka autolle. Parkkeeraus olisi ilmaista.

Tunnelma oli täälläkin mukava. Muutamat auto/vaunukunnat olivat paikalla ja vaikutti siltä, että kaikki ihmiset olivat jo untenmailla.

Hetki meni asettautua, tietenkin niin ettei herättäisi ketään. Harmi kun auto peruuttaessa piipittää, onneksi ei kovin kovaa.

Kävimme kävelemässä pienen kierroksen katsellen samalla paikkoja.

Paikka vaikutti kivalta oli vessamahdollisuus, suihku ja päivällä ravintola olisi auki. Huomenna saisimme myös sähkökaapinavaimen hintaan 5e kun ravintolalle joku saapuisi aamusta.

Huomattiin muuten ettei tällä ollut puhelimella kuuluvuutta ollenkaan, se olikin astetta jännempi homma.

Kierroksen jälkeen hetken kirjoittamista ja radion kuuntelua ja sitten jo uni kutsui.

Okein mukavat unet olikin.

Ensimmäistä kertaa tehtiin autossa aamupalaa.

Olimme vain hätäisesti ostaneet jotkut muoviastiat Lidlistä. Ne saisi alkuun kelvata. Ihan sama sillä tämä aamiainen maistuisi vaikka pahvikupeista.

Aamutoimien jälkeen ajattelimme lähteä katsomaan kuinka kinkkinen pieni Helvetinjärven kierros olisi.

Ennen kierrokselle lähtöä kävi mies varaamassa meille kahden tunnin jurttasauna vuoron, löylyissä olisi kiva rentoutua kävelyn päälle.

Oma jaksaminenhan tässä hieman hirvitti, mutta rauhakseen jos kävelee ja pitää pieniä taukoja niin eiköhän se lyhinkin kierros taittuisi.

Helvetistä itään kierros olisi n. 4 kilsaa. Hassua kun ennen tämmöinen lenkki on ollut yks luikaus vaan kun sen on mennyt.

Tasaista hyvän oloista maastoa oli raivattu kulkemiseen.

Ihanan rauhaisaa, ei juuri muita kävelijöitä, varmaankin juhannukselta oli kiire päästä kotiin päin.

Kavuttiin yhdet rappuset ales ja ylös. Rappusia oli yli 200.En olisi lähtenyt jos olisin tiennyt ettei siellä alhaalla mitään ihmeellistä ollut, joku taukotupa tyylinen rakennus.

Tässä vaiheessa meinasi hieman jo jännitti, että joutuuko mies kantamaan mut takaisin.

Ylhäällä näköalapaikalla oli näkymä hieman pettymys.

Ensinnäkin kasvustoa oli niin paljon ettei järveä juuri näkynyt, toisekseen, kun oot nähnyt Kreikassa niitä vuoria ja laaksoja, ei tämmöinen juuri heilauta.

Aika kylmäksi jätti.

Suolla, pitkin pitkospuita kävellessäni jäin miettimään, miksiköhän oikein tykkään suon tuoksusta.

Se oli jotenkin huumaava, ihanaa tunnetta lisäsi myös oikein lämpimästi paistava aurinko.

Pienen rypistyksen jälkeen oli kierros päätöksessään.

Olisi aika lämmittää sauna.

Ei olla ennen tämmöisessä saunassa saunottukkaan, mielenkiintoinen juttu.

Olin niin väsynyt, että jäin vahtimaan tulta sillä aikaa, kun mies lähti hakemaan autolta saunakamppeet ja saunajuomat.

Täällä sentään oli vähän kuuluvuutta, että kerkesin kotiväelle laittaa viestiä ettei ihmettele kun ei vastata ollenkaa viesteihin.

Siinä saunan lämmetessä ja miestä oottaessa vain seisoskelin laiturin luona ja nautin rauhallisuudesta.

Sammakonpoikasia uiskenteli rantavedessä ja jotain lintujakin laskeutui hieman etäämmälle.

Ei mennyt kauaa, kun mies jo saapui tavaroiden kanssa.

Pari tuntia oli siis vuoro joka maksoi 35 euroa. Puolisen tuntia meni siihen kun sauna lämpesi.

Löylyt olivat aivan mahtavat, saunoin ehkä jopa liikaakin. Pari kertaa käytiin vilvoittelemassa järvessä. Vesi oli kivan lämpöistä.

Ei oolisi malttanut lopettaa.

Saunomisen jälkeen takaisin autolla päätimme tehdä ruokaa nyt kun kerran sähköäkin olisi.

Ravintolasta olisi kyllä saannut mielenkiintoisia ruoka-annoksia villisian lihasta alkaen. Mut ens kerralla sitten.

Mies oli napannut mukaan sähkögrillin kotoa jolla, hän paistaisi pihvit ja minä sillä aikaa keitin perunat ja tein voi-sipulilastiketta.

Tässä vaiheessa ei matkaparkissa ollutkaa enää muita.

Oli aivan loistavat vaikkakin simppelit sapuskat meillä, eihän sitä muuta tarvitse.

Sain joten kuten syötyä koska väsy iski ja kovaa.

Oli pakko ruuan päälle kömpiä sänkyyn, mies jäi siivoilemaan sotkuja.

Varmaan reilun tunnin nukuin sellaista jännää unta, tai ei sitä uneksi voi kutsua.

Kun heräsin tajusin ettei kaikki ollut hyvin. Kroppa ilmoitti erinäisillä tavoilla tässä päivässä olleen liikaa kaikkea. Nousi lämpö ja vessa kutsui.

Tässä vaiheessa totesimme, että oli parempi mennä kotiin välissä lepäämään kunnolla, ettei jaksaminen menisi huonommaksi.

Harmi sinänsä, juuri kun pääsi reissaamisen makuun.

Lähtiessä kävi kurkkimassa nopeasti tien poskesta villisikoja aitauksissaan.

Aloitin muuten uuden kirjan tällä reissulla.

Ja toisen kirjan laitoin muistiin listalle, koska tämän päivän perusteella sen kirjan neuvoja saatettaisiin tarvita jossain vaiheessa.

Ei muuta ku seuraavaan reissuun, nähdään.