Korintti 9.8.2019

Yö oli mielenkiintoinen, lähinnä sängyn takia. Se oli kyllä tällä kertaa pehmeä mutta natis ja nitis niin että pelkäsin jalkojen taittuvan alle. Liikahtamatta nukuin yön. Aamulla havahduin siihen kun mies napsautti ilmastoinnin pois päältä, huminan tilalle tuli aallot, jotka lyö rantaan 💙 tähän oli hyvä herätä.

Hyvää huomenta Korintista

Vaatetta päälle ja etsimään markettia ja leipomoa.

Asunnon sijainti on sivussa paikallisten asuntojen kanssa samassa, joten rakennukset ja ympäristö on mitä on. Ei krääsä kauppoja vaan peruspalveluita ympärillä. Ei kyllä häiritse ollenkaan.

Löysimme kahvilan, josta saimme jotain leivän tapaista ja frapet. Marketista lähinnä haimme juotavaa ja sipsiä.

Frappea ja leipää

Sitten uimaan. Itsellä oli uimakengät mutta miehellä ei. Täällä jos jossa niitä tarvittaisiin. Olen lukenut varoituksia merisiilistä sekä meduusoista. Uimisen jälkeen päätimme lähteä etsimään myös miehelle kengät.

Ihania katuja

Shoppailu mahdollisuuksia täällä oli. Alennuksetkin hyvät. Ei vaan yhtään huvittanut ainuttakaan rättiä katsoa, juuri kun niistä oli päässyt eroon. Helppoa ei ollut kenkien löytäminenkään. Yksi kauppa löytyi jossa yhdet kengät, ne sitten lähti matkaan.

Autovuokraamosta tuli sähköposti, että auton tuominen myöhästyy puolella tunnilla. Ei haitannut. Menimme viereiseen kahvilaan odottelemaan. Mies otti Frapen ja itse tietenkin valitsin Mythoksen.

Vuokraamon nainen kurvasikin juuri sopivasti paikalle kun saimme juomat nautittua. Perus läpinät ja avainten luovutus. Kamat kasaan ja baanalle.

Nälän yllätettyä kurvasimme Archaio Limaniin tavernaan nimeltä Vounalakia. Tilaus tapaan en ollut ennen törmännyt. Eteemme annettiin paperinen menu johonka ympyröitiin kaikki mitä halusi. No olipa ainakin selkeää. Kreikkalainen salaatti, saganaki ja paistettua kurpitsaa puoliksi, vei nälän. Palvelu nopeaa ja vieressä iso rauhallinen ranta.

Taverna rannalla
Menu

Mahat täynnä suuntasimme Korintinkanavan itäiseen päähän ihmettelemään mitä sieltä näkyisi. Siinä päässä sijaitsee silta joka lasketaan laivojen tullen, alas 8 metrin syvyyteen.

Korintinkanavan itäinen pää
Silta

Sillan vieressä oli taverna, jossa käytiin limsalla ja odoteltiin risteilyalusta, joka oli juuri päässyt kanavaan. Reilun puolen tunnin kuluttua siirryimme toiselle puolelle kanavaa ku sillan lasku alkoi. Melkoisen kokoinen alus lipui hiljakseen hinaaja keulilla ohitsemme. Vaikuttavaa.

Silta laskeutumassa
Risteilijä
Risteilijä poistuu

Sen verta aurinko porotti, viilennys olisi tarpeen. Valitsimme rannaksi samaisen rannan jossa meillä piti olla se ensimmäisenä varattu Airbnb, joka sitte peruuntui. Paikka oli ihana, kylläkin syrjässä. Koppiin vaihtamaan uikkarit.. Tai no miehen osalta.. Mitkä uikkarit? Olin sitten unohtanut pakata ne matkaan rannalle. Koitin ehdottaa kalsareissa uimista, mutta niistä kuulema näkyi läpi, kun kastuvat. Collegeshortsit ajoivat sitten uimahousujen asemaa.

Kalamaki beach

Uinnin jälkeen päätimme käydä Asunnolla virkistäytymässä. Ajattelin heittää hetkeksi sängylle pitkäkseen.. Virhe. Nukahdin siihen sitten. Puoltoista tuntia iloisesti paahdin menemään, kunnes kuului oven pamaus ja ponkaisin pystyyn huutaen täysiä että, mitä helvettiä. Talon isäntä siellä vaan käytävällä kolisteli, hyvä ettei saannut sydäriä huutoni takia. Luulin varmaan jonkun pyrkivän sisälle.

Herättyäni horroksesta, harmittelin hieman hukkaan heitettyä aikaa. Lähdimme vielä kuitenkin ajelemaan kanavan ympäri.

Maisemat oli huikeita. Loutraki vaikutti selvästi hieman vilkkaammalta ja varakkaammalta alueelta.

Länteen päin
Loutraki
Kävelysilta
Öljytankkeri

Toisin ku Korintin alue. Auringonlaskua jahdatessamme kiinnittyi huomio jo parhaat päivänsä nähneisiin taloihin ja hotelleihin. Voisin sanoa et perus suomalaiselle turistille näistä ei kelpaisi yksikään asumukseksi. Ehkä joskus 70-80-luvulla tääl on ollut hehkeää ja hienoa.

Auringonlasku

En siis moiti vaan nautin

Ruokapaikan valinta tuotti jonkun verran pään vaivaa. Turistikohdehan tämä ei selkeästi ole sen huomasi esimerkiksi tripadvisorista. Naftisti arvosteluja. Tai viimeistään ravintolan menua tutkaillessa. Ei välttämättä englanninkielistä menua tai jos englantia löytyi, oli ne yksittäisiä sanoja.

Paljon ketjupaikan oloisia paikkoja. Ei perus tavernoja. Löysimme kuitenkin edullisen paikan mikä oli rankattu toiselle sijalle. Di Giorgio.

Kyllä maistui, sekä pasta että pitsa.

Pitsaa

Joissain välissä oli majapaikan isännältä tullut pahoitteleva viesti, jossa hän ilmoitti seuraavien vieraiden tulevan jo klo 11 aamupäivällä. No eihän se auta kuin lupautua alta pois. Olihan tämä paikka jo nähty. Kohti uusia seikkailuja.

Illan viimeiset juomat lähibaarissa (nimeltään Bistrot) vuorokausi takana paljon vielä edessä.

Ummikkona Ateenaan osa 3

Pargan matka takana ja voi taas palata seuraavan reissun pariin. Tai se palaaminen siihen asiaan tapahtui aika äkkiseltään kun puhelin piippas ilmoituksen Airbnb:ltä.

Autoilua motarilla Kreikassa

Varaus ekalta kahdelta yöltä Paleo kalamakista peruttiin vuokraemännän puolesta. Jeppistä jee, mitäs sitte, ei muuta kun uutta paikkaa katsomaan. Siirryin suoraan Korintin puolelle ja sieltä löytyikin todella edullinen suoraan meren rannalla oleva asunto. Se sitten.

Olin käyttänyt 35 euron arvoisen kupongin tähän yöpymiseen, se kyllä palautui sovelluksen tilille, mutta käytettävä aika oli vain pari viikkoa. Laitoin asiasta viestiä asiakaspalveluun ja nopeasti sieltä vastattiin, että he rupeavat selvittämään asiaa. Muutaman sähköpostin ja puhelun jälkeen olivat he hyvittäneet minulle uuden kupongin isommalla arvolla ja pidemmällä voimassaoloajalla. kymmenen pistettä heille.

Vuoristo

Seuraavana varmistus, että auto olisi vielä varattuna ja varausmaksun suoritus. Korjasin vielä vuokraamoon auton tuontipaikan ja sehän passasi heille vallan mainiosti eikä maksanut edes extraa.

Kukkia vuoristossa

Pieniä juttujahan nuo peruutukset ovat, aina keksii jonkun vaihtoehdon. Ehkäpä myöskään se Norwegian ei kerkeä enää kuukaudessa menemään konkurssiin. Mielenkiinnolla odotan mitä elämyksiä se junailu kreikassa tuo tullessaan ja myös sitä kuinka onnistumme saamaan itsemme auton jättöpaikasta Loutrakista takaisin Ateenan kulmille Nea Makriin.

Matkalaskuri

Kuukausi vielä!

Parga 14.5.2019 part. 1

Heräsin ennen seitsemää, mies halusi vielä nukkua, joten kirjoittelin blogia. Yöllä paleli hiukan, mutta sain kuitenkin nukuttua, villasukat jalassa tietenkin.

Aamu valkeni

Nälkä rupesi kahdeksan aikaan vaivaamaan niin pahasti, että oli lähdettävä liikenteeseen. Tallusteltii mäkiä alas suoraan rantakadulle, ei ketään missään. Välillä tuli vettä kaatamalla ja välillä vain ripsi.

Jatka lukemista ”Parga 14.5.2019 part. 1”