Kätköilyreissu 22.8.2018

Tytär kyseli pientä reissua tehtäväksi vielä loman aikaan, hän kun ei ollut päässyt vielä mihinkään reissun koko kesänä. Hän osaa arvostaa luontoa ja sitä, että kaiken ei tarvitse maksaa maltaita.

Päätimme siis tytön toiveesta lähteä Geokätköilemään lähi kuntiin ja päätteeksi kävisimme pitsalla Jyväskylässä.

Tällä kertaa aika kuva painotteinen kirjoitus, koska en halua keneltäkään sen paremmin spoilata Geokätköjä.

Lähdimme siis liikkeelle hyvissä ajoin kotoa, ajelimme hieman sivuteillä, pysähtyen ensimmäisenä Saakoskelle ihailemaan paikkoja.

Tästä matkamme jatkui isoa tietä sivuten, kunnes törmäsimme kylttiin Haanpään kesäkahvila, alpakoita. Monesti kyltin kohdalla on mielessä käynnyt poiketa kyseisessä paikassa, mutta aina joku muu tekeminen on voittanut. Nyt pääsisimme siellä käymään.

Ensimmäisenä vastaamme jolkottelee jäätävän kokoinen kukko, joka osottautui hyvinkin kiltiksi. Pihalta löytyi myös tavallisia kanoja, silkkikanoja, lampaita ja niitä alpakoita. Ihana ja idyllinen paikka. Kyllähän siinä piti kupit kahvia nauttia ja tietenkin jäätelöä. Lähtiessämme kävimme vielä alpakka-aitauksen tykönä, jossa alpakka ruokaili suoraan omenapuusta omenoita. Tästäkin minulla oli video pätkää, mutta kiitos uuden täysin p***** Nokia merkkisen puhelimeni sitä ei ollut tallentunut.

Seuraavana suuntamme oli Korpilahdelta Tikkalan kautta Jyväskylään. Kaikki kätköt tuli reitin varrelta löydettyä ja jänniä paikkoja taas nähtyä, se on se hienous kätköilyssä, ei näihin paikkoihin muuten tulisi mentyä.

Matkamme paras kohta saavutettu, eli Kauppakadun Kebab pitseria. Ahneuksissani otin nopeasti kuvan järkyttävän kokoisesta pitsasta niin, että se oli aivan tärähtänyt, mutta ruuat olivat täällä erinomaisen hyviä, suosittelen! Kotia kohti seuraavaksi, kivoja myös tämmöiset pienet seikkailut ei niin kaukana kotoa.

Maakuntamatkailua 7.8.2018

Sain vihdoin ja viimein myytyä häissä olleet koristeet ja ylimääräiset tarvikkeet, joten se tiesi matkaa kohti Tamperetta. Takaisin kotiin päin lähdettiinkin aivan eri reittiä kuin tullessa, uusia maisemia siis luvassa.

Reitti

Tämmöiset reissut on juuri parhaita, kun ei ole sen kummemmin suunnitellut mitään eli fiiliksen mukaan.

Teiskon kautta siis

Ensimmäisenä bongasimme kyltin jossa luki Aunessilta, kuulosti pysähtymisen arvoiselta ja sitä myös olikin. Vanha graniittinen holvisilta on rakennettu vuosina 1898–1899 ja on vain kevyen liikenteen käytössä. Vaikuttavan näköinen se kyllä oli.

Vieressä oleva maantiesilta mitä pitkin tulimme oli myös aika erikoinen, kaarevan muodon ansiosta sillan alle  pääsi helposti kiipeämään ja siellä näyttikin olevan pikku poikia hengailemassa. Suurimman huomioni sai kyllä vieressä sijainnut mansardikattoinen talo, aivan ihana! Nyt harmittaa kun en siitä kuvaa ottanut. 

Ja matka jatkuu seuraavana etappina Muroleen kanava. Matkalle osui pikkuisia kyliä ja kyläkauppakin löydettiin, jätskit oli saatava. Kääntyessämme kohti Muroleen kylää tuli mutkaisella tiellä vastaan paljon motoristeja, ilmeisen suosittu reitti. Perillä huomasimme ravintolan olevan auki, joten kupponen kahvia kesäkahvilassa kuskille. Tuoksusta päätellen täältä saa myös erinomaista ruokaa, jäi kutkuttamaan tämä ajatus, eli ensi kesänä pitää tulla tänne syömään. Erillisessä rakennuksessa näytti olevan vielä pitseriakin tämän lisäksi. Tekstiä ei nyt paljoa ole, mutta kuvat puhukoon puolestaan.

Näkymät Näsijärven suuntaan

Kotimatka jatkui Ruoveden kautta Vilppulaan ja siitä Mänttän kautta Jämsänkoskelle. Mänttässä pysähdyttii vain ottamassa kuva hienosti maalatusta talosta.

Maalattu talo