Tunneli tour

Tänään auton nokka kääntyisi paluumatkalle.

Aamusta soi puhelin. Kyseltiin töihin. Sori ei kerkee. Tai jos oikee hyvin maksatte niin sellanen 12h ni olen siellä.

Kerrankin auringonnoususta kuva

Sain kuulema jatkaa unia, ei tainnu rahat riittää.

Aamupalaa.

Olipas rentouttavat 4 päivää. Ihana allas, siisti, ihana hotelli ja todella mukava henkilökunta.

Sopivan lämmintä ja sormi

Melkein itku tuli kun piti lähteä.

Mutta minne. Siitä ei olisi mitään hajua.

Tunneli nro 1
Nro 2
Nro 3
Nro4
Nro 5
Nro6
Nro 7
Nro 8

Tuhannen tunnelin jälkeen päädyimme Diakoptoon.

Vanhoja junanvaunuja
Vanhaveturi
Vaunu

Ensimmäisenä satamaan lounaalle. Eka taverna ja sinne.

Satama

Arvata saattaa, että minun kauhistus, kalaravintolahan se oli.

Kaippa ne salaattiakin tarjoilee.

Tunnelmaa

En tiedä kumpi ällötti enemmän, viereisessä pöydässä istuva lautaselle ruotoja syljeskelevä mies vai mädän kalan haju joka välillä lemahti jostain.

Ruuat oli onneksi hyvät.

Lounas
Aina yksi asia pilaa nykyään kuvat. Arvaatte varmaan.

Seuraavaksi majapaikan etsintään.

Olimme tavernassa katsoneet todella edullista majoitusta. Vain 28e yö.

Ovelle kun päästiin oli paikka ihan kuollut. Viereisen talon parvekkeelta nainen huuteli meille, että huoneen varanneiden pitää soittaa, kun ovat tulossa.

Koitimme selittää ettei meillä olisi vielä varausta, haluaisimme vain katsastaa paikan. Ei sillain kehtaisi kauheesti ketään soitella paikalle jos me ei jäätäskään.

Nainen ei ihan ymmärtänyt selityksiämme ja pyysi poikansa paikalle. Poika yhtäkkiä ehdottikin, että tulkaa meille.

Öö.. okei.

Heillä olisi tilaa alakerrassa. 55e yö.

Pääsimme katsastamaan paikan, kahden makuuhuoneen huoneisto täydellä varustuksella.

Makkari nro 1
Keittiö ja oleskelutila
Makkari nro 2
Pesuhuone
Piha

Vielä piti selittää, että aikaisempi tarkoituksemme oli ottaa tuo edullinen viereinen, koska voisimme jättää toiseksi yöksi matkalaukkumme sinne turvaan eikä autoon. Jos ja kun aikoisimme Kalavrytaan junalla. Ehkäpä jäädä sinne myös yöksi.

Tuonne piti mennä aluksi

Nainen hetken jutteli poikansa kanssa joka toimi tulkkina. Saisimme kuulema jättää laukkumme heille eikä tarvisi maksaa toisesta yöstä. Bravo. Hieno homma.

Maksettaessa hinta tipahti vielä vitosella.

Nyt olisi lepohetki.

Sängyn testaamiset, kummassa makkarissa parempi. Harmaa natisi, joten liilaan siis.

Ja vihdoi… Vihdoin sain nukuttua päikkärit. Näin jopa jotain unta.. Ihanaa..

Varastelevaa kettua päikkäreiden päälle

Tiketit pitäisi saada huomiseen junaan. Ne olisi hyvä ostaa ajoissa, että pääsee varmasti kyytiin.

Juna-asema oli söpö ja pieni, vanhat asemarakennnuksetkin oli säilytetty.

Uusi asema
Hauska, näitä näin muuallakin
Vanha asema
Asemapihaa
Vanhaa rakennusta
Kohtalon uhmaamista
Uusi juna

Kivasti oli säilynyt radan ympärillä kaikkea vanhaa. Ihanan rauhallinen tunnelma myös.

Vanha juna
Vaunu sisältä
Pus pus
Varikko
Joku koppi lavetin päässä
Koppi sisältä
Oli tänne vandaalitkin löytäneet
Tilataideteos
Taidan soittaa taxin

Löydettii yksi kauppa joka myi kaikkea krääsää. Mutta magneetit oli loppu. Postikortteja sain kuitenkin ostettua. Merkkejä ei sen sijaan ollut. Ylätys.

Miesmyyjä selitti olevensa postissa töissä, mutta se on nyt kiinni. Aivan no jos sinä siinä istit niin arvata saattaa, että se on kiinni. Mietin mielessäni, en kuitenkaan sanonut ääneen.

Uudelle radalle rappuset
Uudet raiteet. Ei vielä sähköä. Dieselillä mennään
Uudelle radalle portaat
Portti ei minnekkään
Ihana talo
Vanha talo. Oli ihan asuttu.
Tie satamaan.

Parhaimman löydön tein paikallisesta marketista. Nimittäin kreikankielisen keittokirjan aiheena PIZZAT.

I rest my case

Ostin kaksi, kun ajattelin reissun jälkeen järjestää taas pienen arvonnan. Siitä myöhemmin lisää.

Lapsi karkkikaupassa. Oli niin hätä saada namuja ettei kunnon kuvaa edes kerennyt ottamaan.

Täytettä napaan ruuan muodossa. Paikaksi valikoitui etninen ravintola ja nyt syötäisiin ihan jotain muuta.

Etninen ravintola
Ihana sisustus
Maalaus pöydässä
Kevätrullia
Nuudelia
Ja ribsejä.

Mahat täynnä löntystelimme satamaan katsomaan onko menoja, no ei ollut.

Junan iltavalaistus

Rauhallinen ilta, huomenna sitten aamusta kohti Kalavrytaa ja uusia seikkailuja.

Hauska idea

14 comments on “Tunneli tour”

  1. PiaU-V

    Kiitos tästä matkapäivästä,oli jälleen uutta kivaa maisemaa ja muuta.😍

    Vastaa
  2. Jori

    Kiitos taas tosi hyvistä kuvista. Hyvää täydennystä kesäkuun reissulleni. Kalavrytan juna voisi jo olla modernimpi siten, että vaunun yläosa olisi näköalaikkunaa. Näkisi matkan aikana jotain. Istuin numeroidulla paikalla täydessä vaunussa. En saanut irti kaikkea nautintoa.

    Vuonna 1943 saksalaiset suorittivat kylässä Kalávrytan verilöylyksi kutsutun joukkosurman tappamalla kaikki yli 14-vuotiaat miehet. En muista, paljonko heitä on haudattuna kylän ylärinteen hautaan. Yritin kävellä tuonne rinteelle. Menin google mapsin väärin ohjaamana kävelykatua ylös ja tie päättyikin. Olisi pitänyt mennä reilusti vasemmalle ja asfalttikatua haudalle. Jäi käymättä itse haudalla. Laitan kuvan kohdalta, jota lähemmäksi en päässyt. Kylän museo oli knni, joten tämäkin puoli jäi näkemättä.

    Vastaa
    1. Laura

      Joo mua väjän kans jänskättää, että kuinka iso pettymys tää vuosia haaveiltu juttu on. Mutta mentävä se on katsomaan.

      Vastaa
  3. Pia

    Kirjan kansikuva muistuttaa pitsaa, jonka sain Korfulla. Täytteet ja niiden maku oli loistavat, ne oli vaan eksyneet väärän pohjan päälle. Pohjana oli murotaikina tai joku vastaava, joten enemmän se oli sitä piirakkaa kuin pitsaa. Ehkäpä kirjassa on selitys tähän näkemykseen pitsasta?

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos kun jälleen matkasit mukana 💙

      Vastaa
  4. Nana

    Kiitos taas, jännityksellä odotan junareissua!

    Vastaa
    1. Laura

      Hieman minuakin jännittää. Kohta mennään

      Vastaa
  5. Katriina

    Olipa kiva aloittaa näillä kuvilla ja kertomuksella tämä päivä 🤩

    Vastaa
    1. Laura

      Mukava kuulla. Kivaa päivää

      Vastaa
  6. Raili

    Kiitos taas! Jokainen matkakertomuksesi osa tulee ahmittua päivittäin :)

    Minun puolestani voisitte olla reissussa pari viikkoa kauemmin :D

    Vastaa
    1. Laura

      No se olis minunkin toive. Pitäs varmaan ruvetaa kehittelee bisnestä et ihmiset vois maksaa ja kertoo mitä halui nähä sen mukaa mentäis🤣 muuten ei rahat riittäis. Ilman lottovoittoa

      Vastaa
  7. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Mikä siinä muuten onkin, että postimerkkien löytäminen tuntuu monesti olevan todella vaikeaa. Kortteja on joka paikassa, mutta postimerkkejä ei vain löydy. Lähetetään aina kummitytölle kortti ja viime matkalla oli niin, että lähti tämän vuoksi vasta, kun olimme päässeet Suomeen.

    Vastaa
    1. Laura

      Kreikassa on myös haasteellista löytää postilaatikko

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *