Nea Makri/Ateena 17.8.2019

Kotiinlähtöpäivä. Yön nukutti hyvin, vaikka sänky jälleen oli nariseva trampoliini.

En nähnyt kertaakaan paikan omistajia. Mies luki aamulla kirjaa terasilla, kun kauhea muskeli-setä oli tullut portista pyörä kainalossa ja oli murahtanut vaan mennessään. Oli kuulema ollu pelottava ilmestys.

Kamat kasaan ja testaamaan kuinka matkalaukun pyörät pyörii rosoisella asfaltilla.

Kukas se sinne valoihin jäi?

Hienosti päästiin kilometri eteenpäin, leipomolle. Frapet ja kinkkupiiraat. Jälkkäriksi otin Pitsapalan ja appelsiinikakkua 😁 PT on mielissään kun palaan lomilta kotiin.

Appelsiinikakkua

Rannalle jos menisi viettämään aikaa, lentohan olisi vasta illalla.

Matkalla kohtasimme hämmentävän näyn. Tiedättehän, että kreikassa voi parkkeerata melkein mihin vaan. Mutta pistäppä parkkipaikka pystyyn ja siihe maksu 5€ auki 24h ei siihen varmasti parkkeeraa kukaan.

Parkkipaikka

Rannalta löysimme varjoisan palmun alusen. Leiri pystyyn. Eiliseltä oli jäännyt pari olutta, takanamme olevasta kioskista sitä sai lisää.. Viiniä myös.

Siinä sitten päivä

Alkoi tuulemaan. Se tunne iholla kun tuuli tuo suolan vedestä. Aurinkorasvan kanssa ihanan tahmaista.

Rantaa

Meri pauhasi vieressä, ylä puolella kaarteli lähtevät lennot. On luvattu ukkosta. Saas nähdä kuinka meidän kodittomien käy.

Rupesin lueskelemaan taksikyydeistä. Lentokenttälisä olisi 15€ luokkaa ja matka 30€ ajattelimme ottaa bussin Palliniin ja mennä siitä junalla kentälle, josko se tulisi halvemmaksi.

Mutta ensin pitäisi syödä. Proetros oli tavernan nimi.

Ranskalaisia ja varraslautanen. Olutta kylkeen. Oikein oiva valinta.

Varraslautanen
Ranskalaisia

Sitten kohti bussia. Kysyttiin vielä Metaxa ostoksilla marketista mistä pääsisimme bussiin. Joku ystävällinen asiakas osasi meitä neuvoa.

Odotettiin, odotettiin ja odotettiin. Bussi tuli, matkustettiinhan me sillä pysäkin väli. Oli nimittäin väärä bussi, tämä menisi Rafinaan.

Bussipysäkillä poika osasi meitä neuvoa, ottakaa oranssi bussi. Ja taas odotettiin, odotettiin ja odotettiin. Kunnes tuli valkoinen bussi, mihkä poika käski mennä.

Ystävällinen lipunmyyjä auttoi jäämään oikealla pysäkillä pois ja vielä muisti laukkumme bussin tavaratilasta. Maksoi yhteensä 6.40€

Pallini

Liput junaan ja odottamaan. Lippujen hinta 12€. Melkoinen häly kun moottoritie menee kummallakin puolella odotuslaituria.

Moottoritie

Kaikki sujui taas kentällä hyvin. Tässä sitä taas ollaan, jättämässä taakse jotain niin ihanaa ja rakasta.

Ateenan kenttä
Kentällä

Seuraavaan kertaan rakas Kreikka 💙

Λάουρα
Πιριστυσ

Tolo/Loutraki/Nea Makri 16.8.2019

Ensimmäiset aamu-uinnit ja samalla viimeiset.

Tämä hotelli on ollut täydellinen. Omistaja Irene, kyseli aina kuulumiset, kun nähtiin. Varmisti, että kaikki on hyvin. Hän on selvästi oikeassa ammatissa. Jätin henkilökunnalle Fazerin maitosuklaata levyn, he olivat haltioissaan.

Lupasin tyhmänä palauttaa auton Loutrakiin. Olisin voinut sopia hakupaikan juna-asemalta.

Loutrakin keskustaan ei kannata mennä autolla, jollei ihan pakko. Aivan hirveä sumppu.

Loutraki

Vuokrafirman omistaja ei pitänyt kiirettä tarkastaessaan auton. Hän soitti meille ystävällisesti taksin, jolla pääsimme asemalle, 20€ maksoi se kyyti. Juna lähti juuri kun saavuimme. Onneksi tunnin päästä menisi uusi.

Viihtyisä kahvila aseman alakerrassa oli oiva paikka viettää hetki paikallaa. Otimme oluet ja syötävää.

Asemakahvila
Pikaruokaa

Junat on täällä kyllä aina aikataulussa. Jäimme pois Pallinissa, aseman ulkopuolella oli taksi jono. Kyyti Nea Makriin arviolta 16€.

Matkalla näimme alueen joka viime vuonna paloi pahasti. Myös uhreja tuli yli sata.

Palanutta aluetta

Todella avulias taksikuski selvitti hieman epäselvän osoitteen ja osasi viedä meidät oikeaan paikkaan. Varmisti vielä että pääsimme sisälle. Hintaa kyydille tuli 18.50€.

Talon kellarikerroksessa sijaitseva asunto oli iso. Makuuhuone, olohuone, ruokailutila, keittiö ja vessa ammeella.

Terassi
Olkkaria
Keittiö
Ruokatila
Kylpyhuone

Rantakadulle matkaa noin 2,5 kilometriä.

Ihan ensimmäisenä pienet nokoset. Tuulettimen hurinaan ja kaskaiden siritykseen oli helppo nukahtaa.

Pitihän sitä rantakatua lähteä vilkaisemaan. Jalat on ainakin saannu puhtia tällä matkalla. Ihan ku kahella tolpalla kävelis.

Talo jossa yövymme sijaitsee ilmeisen varakkaalla alueella. Hienoja villoja missä kunnon turvatoimet, joka pihassa koira.

Nea Makrin rantaa
Nea Makrin rantaa

Nea makrin läpi menee vilkas liikenteinen tie, rantakatu sen sijaan oli rauhallinen.

Fiilistelyä

Istahdimme kivan näköiseen kahvilaan juomille. Onneksi ei Evian maastopalojen savut yllä tänne asti.

Me kaksi ja viimeinen ilta

Ruokapaikaksi valikoitui Tripadvisorin perusteella sijalla numero 2 oleva italialainen ravintola. Ragu maistui kyllä todella hyvältä. Jälkkäriksi Limonchelloa ja ravintola tarjosi melonisorbettia.

Pastaa
Ravintola
Tivolin portti

Hiljainen iltakävely takaisin majapaikkaan, päivän pölyt huuhdottu. Nyt on hyvä mennä nukkumaan.

Tolo/Iria 15.8.2019

Pieni ahdistus majailee ilmeisesti samassa huoneessa meidän kanssa. Ahdistus nimeltä kotiinlähdön aika…. joka lähenee.

Tolo

Sen poissa pysymiseen on lääke, tekemistä ja ajatukset veks.

Etsimme kartasta kiva oloisen rannan, jonne suunnistimme. Se oli jonkun matkaa Tolosta itään päin. Kantia oli paikan nimi.

Lähtiessämme hotellista omistaja Irene huikkasi peräämme, että odottakaa. Mietin hetken, että tuleeko nyt jostain huutia. Onneksi ei. Hän tuli rasian kanssa, josta tarjosi herkkuja, koska oli hänen veljensä nimipäivä. Veli oli vielä pappi ja tänäänhän täällä on pyhä. Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen päivä.

Saavuimme rannalle, joka oli aivan tyhjä. Toisessa päässä pieni porukka ja toisessa, kaksi pariskuntaa varjojen alla, pitkillä välimatkoilla.

Kuvia en ottanut, sattuneesta syystä.. Noh.. Se oli ranta 😉 mukavaa pulikointia.

Ranta, jota ei kuvata muuten

Rannalta matka jatkui Irian kylään syömään lounasta. Pitkän kaavan mukaan.

Iria

Pöytään tuli Horiatikia, ranskalaisia, Souvlakia, olutta ja Ouzoa.

Horiatiki, kapriksien kanssa
Parhaat ranskalaiset maailmassa ja sitruunaa päälle
Parasta, sitruunat ❤️
Souvlaki

Ai että ruoka kun oli pöydässä, vierähti minulta kyynel. Olin niin onnellinen, en siis vain siitä ruuasta, vaan myös paikan tunnelmasta ja ehkä siitä lähdön haikeudesta.

Onnellinen ihminen
Ouzo time

Istuimme pitkään tavernassa, oli todella leppoisa tunnelma. Pienessä satamassa tuli ja meni veneitä. Kävin syöttämässä leivällä sataman kalat, jotta saisin eiliset syntini anteeksi, kun olin kaltoin kohdellut kala span kaloja kintuillani.

Synninpäästö

Viimeisistä kahdesta päivästä tulisi tiukkoja. Auton luovutus Loutrakiin, matka siitä Ateenaan. Majapaikan etsiminen Nea Makrista ja viimeisen päivän viettäminen ennen lentoa.

Näkymät tavernasta

Eli altaalle. Siellä oli onneksi rauhallista. Lomamme ensimmäiset pilvet ilmestyivät jostain. Petroksen tarjoilema olut upposi ikeniin.

Pilviä ja sadetta

Löysin itseni Kreikan kartan kimpusta, puhumasta miehelle ensi kesästä. ’Miten ois Patras ja siitä Kefalonia? Tai Kavala ja siitä Thassos?’

Oliivipuun alla on hyvä olla

Apua. En edes harkinnut muuta kuin Kreikkaa.. En varmaan osaisi.

Tietenkin väliin tulen tekemään reissun Gambiaan, mutta se ei ole pelkästään huvia se, myös avustustyötä.

Voihan se olla ettei taloudellinen tilanne antais, edes periksi reissaamiselle. Juuri kun irtisanouduin, kuulin toisen firman, jossa olen ollut töissä, lopettavan ja toisessa on menossa yt-neuvottelut. Hallelujaa.

Otin Aperol Spritzin ja mietin muuta. Alkoi satamaan. Tätä se mun vaivasenluun kolotus tiesi…

Aperol Spritz
Sataa

Hieman viileämpi lähteä ihmettelemään kylän menoa. Parit tuliaiset pitää vielä ostaa.

Ukkonen jyristeli taustalla. Zeusko se siellä kärryillään päästeli menemään? Varmaan harmissaan sekin.

Sateen jälkeinen auringonlasku

Ekana pysähdyimme Epidavros hotellin kattoterassille juomille, nyt oli valoisaa katsoa ympäristöä ylhäältä käsin. Itse baarin nimi on Prague beer restaurant.

Lasillinen
Nuo värit 💙

Tulskut löytyi kohtuu helposti, nälkä ei ollut vielä, joten Nefeli baarissa drinksut. Mitäs muutakaan kuin Aperol Spritzin ja Cuba Libre. Mies keksi siinä tatuointi-idean minulle. Pitäisiköhän se vielä ottaa kreikassa, olisi täydellistä.

Varmaan arvaattekin.. Aperol Spritz

Nälkä rupesi hiipimään.. Suuntasimme takaisin Epidavroksen kattoterassille.

Ruokaa Prahasta. Nyt saan huutia ku en syö koko ajan vain ja ainoastaan Kreikkalaista ruokaa. Avartaa se tämäkin..

Prague beer restaurant

En pystynyt puhumaan, niin täydellistä ja hyvää, oli ruoka. Todellakin hämmentävää, saada Kreikassa perunasalaattia. Vastaavaa en ole saannut ikinä missään. Eikä ne muutkaan emmeet huonoja olleet. Miehen annokselle olin myös kateellinen. Miksi ei tajuttu tulla tänne aiemmin?

Schnitzel

Tilasin muuten taas sen miso kilo lefko krasin. Tarjoilija kehui ääntämistäni, perfect, paukuttelin näkymättömiä henskeleitä.

No sitä valkoviiniä

Saimme tietää syömisen jälkeen ravintolan olleen auki kuukauden . Arvasin, että tuore tapaus. Taas ”näistä tuli mieleen” juttuja.. Kalymnos, Thrimpi. Se vaan näkyy kun on tuore paikka.

Tajusin, kun laskeuduimme hissillä ales ravintolasta, että viinit loppu. Marketit kiinni.

Onneksi oli vielä paikallinen pitkäripainen auki, ei tarvinnut kuivin suin istua partsilla ja kuunnella onko niitä neitsyt marian bileitä vai ei.

Oikein lasipulloviiniä partsilla

Muutama raketti lopulta poksahti.

Sellainen oli viimeinen ilta Tolossa, paikassa, jonne en koskaan uskonut pääseväni.

Kuutamo

Tolo ylitti odotukseni 💙

Mikä paikka sinut on yllättänyt täysin? Olisi kiva kuulla, laita kommenttia.

Jos kommenttiosio ei näy. Mene pääotsikkoon ja klikkaa sitä ja ihan sivun ales, sieltä se löytyy 😘

Ummikkona Ateenaan osa 3

Pargan matka takana ja voi taas palata seuraavan reissun pariin. Tai se palaaminen siihen asiaan tapahtui aika äkkiseltään kun puhelin piippas ilmoituksen Airbnb:ltä.

Autoilua motarilla Kreikassa

Varaus ekalta kahdelta yöltä Paleo kalamakista peruttiin vuokraemännän puolesta. Jeppistä jee, mitäs sitte, ei muuta kun uutta paikkaa katsomaan. Siirryin suoraan Korintin puolelle ja sieltä löytyikin todella edullinen suoraan meren rannalla oleva asunto. Se sitten.

Olin käyttänyt 35 euron arvoisen kupongin tähän yöpymiseen, se kyllä palautui sovelluksen tilille, mutta käytettävä aika oli vain pari viikkoa. Laitoin asiasta viestiä asiakaspalveluun ja nopeasti sieltä vastattiin, että he rupeavat selvittämään asiaa. Muutaman sähköpostin ja puhelun jälkeen olivat he hyvittäneet minulle uuden kupongin isommalla arvolla ja pidemmällä voimassaoloajalla. kymmenen pistettä heille.

Vuoristo

Seuraavana varmistus, että auto olisi vielä varattuna ja varausmaksun suoritus. Korjasin vielä vuokraamoon auton tuontipaikan ja sehän passasi heille vallan mainiosti eikä maksanut edes extraa.

Kukkia vuoristossa

Pieniä juttujahan nuo peruutukset ovat, aina keksii jonkun vaihtoehdon. Ehkäpä myöskään se Norwegian ei kerkeä enää kuukaudessa menemään konkurssiin. Mielenkiinnolla odotan mitä elämyksiä se junailu kreikassa tuo tullessaan ja myös sitä kuinka onnistumme saamaan itsemme auton jättöpaikasta Loutrakista takaisin Ateenan kulmille Nea Makriin.

Matkalaskuri

Kuukausi vielä!