Joko ne on nähty ja NIIN koettu?
Juna
Gambia päivä 7 & 8
Haikea ja pilvinen aamu. Ei oikein aamupalakaan maistunut. Lento lähtisi illalla. Kaikki ihanat ihmiset jäisi vielä tänne.
Nea Makri/Ateena 17.8.2019
Kotiinlähtöpäivä. Yön nukutti hyvin, vaikka sänky jälleen oli nariseva trampoliini. En nähnyt kertaakaan paikan omistajia. Mies luki aamulla kirjaa terasilla, kun kauhea muskeli-setä oli tullut portista pyörä kainalossa ja oli murahtanut vaan mennessään. Oli kuulema ollu pelottava ilmestys. Kamat kasaan ja testaamaan kuinka matkalaukun pyörät pyörii rosoisella asfaltilla.
Ummikkona Ateenaan osa 4
Niin kuin uumoilin edellisessä kirjoituksessa niistä ongelmista, tulihan niitä. Viimeinen viikko ennen lomaa alkoi aivan karmealla kuumeisella flunssalla, mikä ilmeisesti aiheutui edellisellä viikolla ottamastani keltakuume rokotuksesta. Se onnistui alentamaan vastustuskykyäni sen verran , että jokun pöpö paholainen löysi tiensä perille.
Pikana Tallinnaan
Pienenä pohjustuksena seuraavalle tekstille: Pitäs kirjottaa, mutta ei vaan luonnistu, tämä ajatus pyörii päässä. Mietin etukäteen koska meinaan ruveta hommaan, mutta ei siltikään. Älä yritä väkisin totesin itselleni. Mulla menikin tähän seuraavaan yli kuukausi.Oli oikein huono omatunto, kun ei vaan pystyny kirjoittamaan uutta tekstiä. Kirjoittaminen ottaa aikansa. Luovien ihmisten huonoin aika on syksy ja pimeä.