Yöllä takkus kaikki. Niin kuvien siirtäminen, kun nukkumaan meneminen. En meinannut millään saada unta.. Sitten kun sain en olisi halunnut herätä.. Herätys oli kuitenkin karu. Toiseen korvaan tuuttas täpöllä kreikkaradio.. Ja joka paikkaa kutisi.. Niin ne hyttyset.. Poskessa jäätävä patti ja joka ikinen sormi myös paukamilla.. Ens kerralla tarkista että poltat hyttyskynttilää partsilla tavallisen tuikun sijaan

Ei auttanu… Pakko oli lähteä liikenteeseen kohti Meteoraa.

Oli todella rauhallista tien päällä. Pienenä vinkkinä.. Ei kannata vuokrata litrasta kippanaa ja lähtee motarille.. Se ei lähe..

Kauniita maisemia paljon tunneleita ja kolme tietullia, hyvää harjoitusta elokuulle.

Vajaa kolme tuntia myöhemmin eteemme avautui henkeä salpaavat maisemat, jo pelkkien kivipaasien takia paikka on käymisen arvoinen.. Luostarit niitte päällä on extraa.

Ensimmäisen luostarin ovet eivät auenneet meille. Perjantaisin kiinni. Seuraavassa oli parempi tuuri.

Kolme euroa sisään per läpi. Joku kolttu ovensuulta hameeksi ja ihmettelemään. Luostari osottautui isoksi museoksi. Olin pettynyt, kun luulin siellä oikeasti munkkien tai nunnien kulkevat turistien keskuudessa.. Mutta ei.

Luostarin yhteydessä oli pieni kauppa, joka oli pakko katsastaa läpi. Ja tarkoitushan tälläkin oli.. Luostarissa tehtyä Propolista suoraan Lauran paukamiin. Kiitin taas jotain Kreikkalaista jumalaa.

Pieni kappeli tai miksikä sitä tässä uskonnossa sanotaan.. Teki minuun syvän vaikutuksen. Pitäisiköhän vaihtaa ittesä ortodoksiksi.

Ettekä arvaa mitä seuraavaksi.. No ruokaa, eka grilli kautta taverna mäen alla ja syömään. Kanaa ja souvlakia. Toimi eikä annoksetkaan olleet kalliita tässä taverna Boufidiksessa.

Vielä olisi mahdollisuus yhteen luostarikatselmukseen. Sain valita, joten se oli pyhän kolminaisuuden luostari, mikä on tuttu James Bond elokuvasta.

Itse luostarissa ei ollut paljoa katsottavaa, mutta maisemat olivat sitäkin huikeammat.

Rappusia oli taas mennen tullen niin paljon, että jopa toinen polveni ilmaisi korvia särkevällä rutinalla tämän riittävän.

Pargaa kohden siis. Nopea pysähdys kojulta hakemaan mansikoita.

Tiedättehän Kreikan mutkaisat tiet. Alkuun oli tyhjää tietä. Yhtäkkiä edessä oli rekka, bussi ja kolme henkilöautoa. Kukaan ei päässyt ohittamaan (paitsi moottoripyörät). Meidän taakse kertyi letka. Rekka ja kolme bussia. Siinä sitten köröteltiin sulassa sovussa motarille asti.

Takaisin päin ajelu moottoritiellä sujui joutuisammin. Tien varsilla olevat infotaulut varoittivat tiellä olevista eläimistä ja antoivat myös Amber alertin kadonneen äidin ja lapsen takia. Turvallista oli matka.

Yhteenvetona, jos vaan voitte menkää omin päin Meteoraan. Bussilla isolla lössillä voi olla aika puuduttavaa.

Hotellissa suihku ja sitten syömään. Ostria houkutteli, heidän henkilökunta oli aivan loistavaa ja ruuat aivan ❤️

Nyt kun oltiin kävellen liikenteessä sai mieskin ottaa muutaman Mythoksen, tais tehdä ihan hyvää. Juttelimme tarjoilijan kanssa pitkät pätkät kulttuureista, ruuista ja matkustamisesta. Lupasin tulla heille sisäänheittäjäksi.

Reippaasti ruuan jälkeen kipusimme rappuset takaisin hotelliin. No ei, kun lyllersimme rappunen kerrallaan ja minä kirosin, että ois voitu ottaa taksi.

Huomasimme hotellin vieressä olevan myynnissä tontin, heiteltiin vitsiä siitä kuinka laittaisimme pystyyn B&B paikan. Meidän markkinointitaustoilla kaikki muut paikat menisivät konkurssiin ja me eläisimme rikkaina elämämme loppuun asti.. Niin ja mies saisi heittää joka ilta keikkaa omassa raflassa. Välillä kitaralla ja välillä rummuilla. Lähtipäs taas lapasesta.

Huomenna kutsuu meri!

P.s Meteoran aukioloajat. Tarkistakaa mikä milloinkin on auki, osa vuoropäivinä kiinni.