Hersonissos/Koutouloufari 16.8.2020
On tää uskomatonta..
Miksi minä vedän puoleeni näitä? .. Ihan taas viattomasti istuin parvekkeella..
Naapuri hotellista alkoi vilauttelu.. Ignoorasin sen vahinkona.. No mitä vielä. Sisältä se siirtyi parvekkeelle.. Todistin kunnon kuumaa sylitanssia….. Eih.. Taas..
Aamulla raotin silmiä varovasti, huh.. Ei painanut Rakit onneksi.

Aamupalan jälkeen siirryimme altaalle, tänään voisi ottaa iisisti.

Respan leidi heti kyseli oliko huoneessamme kaikki nyt ok. Kyllä, oikein hyvin.
Paljon on suomalaisia tässä hotellissa tällä hetkellä. Ja menokin sen mukaista, melko krapulaisia ihmisiä kiskomassa korjaussarjaa baarissa.
Pienesti mietityttää tuo tarve soittaa suomalaisille suomalaista musiikki tai jotain muita vuosia vanhoja hittejä. Laittas Kreikkaradion soimaan ni olis oikee tunnelma.
Nyt vielä joku huudatti omaa musiikkia parvekkeellaan. Melkoinen kakofonia. Onneksi on vastamelukuulokkeet.


Altailun jälkeen lähdimme syömään.
Kauas ei tarvinnut kävellä, sillä mieleen oli jääneet Valentinon pitsat, pakkohan ne oli käydä testaamassa.
Hassu pieni juttu, Jämsässä on pitseria nimeltä Valentino ( joo, on varmaan monessa muussakin paikassa) tässä kyseisessä Valentinossa et halua syödä. Ihan vaan pikku vinkkinä jos kulmille satut.


Pitsa oli suuri, mutta urhoolisesti jaksoimme upottaa sen napaamme.
Talon puolesta aivan ihania jätskejä.. Olikohan virhe tämä mättäminen.. Uni meinaan rupesi pukkaamaan.

Oli se pakko mennä ottaa välikuolema hotellilla.
Herätessä oli jano.

Hetken partsilla istuskelun jälkeen päätin mennä herättämään miehen.no ei menny ihan nappii.
Pimennysverho ei siirtynytkään sivuun oven edestä, viinilasi toisessa kädessä ja puhelin toisessa, koitin niin sanotusti rullautua sisälle. Kauhean ähkimisen saattelemana. Miehellä oli näkemisen arvoinen ilme kun vihdoin pääsin pinteestä. No eipähän tarvinnu herättää häntä.

Parempaa lidliä päälle ja menoksi.
Players baaria oli suositeltu, omistaja on kuulema suomalaisen naisen kanssa naimisissa.
Illalla ku käveltiin ohi ei vaikuttanut yhtään houkuttelevalta, tungoksen takia. Nyt siellä ei ollut ketään.
Tarjoilija ehdotti sisällä istumista ilmastoinnin takia. Sanoin, että on kylmä.. Villasukat jäi kotiin, joten ulos istumaan.

Sikäli virhe, ei nähty miten meidän tilaamat drinksut tehtiin. Viina niissä ei ainakaan maistunu.. Voi olla ehkä hyväkin.
Mietittiin illan ruokapaikkaa.. Haluisin tän paikan ulkopuolelle, joten päätettiin lähtee viereiseen kylään.
Kaupasta pari juomaa mukaan.


Näin jälkeenpäin..mietin.. Olis kannattanu ottaa taksi..
Hiki virtasi ja mäki oli muuten jyrkkä.
Tää paikkahan houkutti vieressä olevan vuoren takia. Hersosta katsottuna illalla se näkyy. Mut päiväksi se katoaa..
Eilen vitsailtiin et siel on varmaan eu rahoituksella pari miestä jotka nostelevat jotain valaistua kangasta missä kuva. Tai sitten ne vaan oikeesti siirtää sen vuoren. Nythän se nähää.

Pakko oli pysähtyä ekaan baariin virvoittavalle oluelle.



Kylä johka saavuimme oli nimeltään Koutouloufari.. (Älä koita kysyy tarjoilijalta parin Ouzon jälkee et lausutko sen oikein) 🙈

Ihan ku oltais eri maailmaan saavuttu.. Jonnekkin ihanalle saarelle.. Ainut miinus kapeilla kujilla autot.

Ruokapaikkaa silmällä pitäen kävelimme kylän läpi.

On aina yksi ostos per reissu minkä haluan. Tällä kertaa se olisi iso lasinen Mati, jonka ripustan ulko-ovemme yläpuolelle.

Sellaisen muuten löysin. Laitan sitte kuvaa ku on omalla paikallaan.

Matia ostaessa aistin miehestä, että nyt on mentävä. Eka paikka. Tilaa jotain.. Pakko päästä vessaan..
Kyllä kiitos. Minä tilasin. Ouzon ja oluen. Siinä ruokahalua heräteltiin..

Jos oisin tienny ruokapaikkamme sijaitsevan aivan ekan pit stopin vieressä olisin menny sinne nauttimaan..


Nähtiimme kuitenki kiva auringonlasku.
Se ihana reggae-levy Skiathokselta… Ja meidän häistä.. Soi ämyreistä. .. Tän on pakko olla hyvä ruokapaikka.
Henkilökunta aivan mahtavaan.
Lista oli lyhyt ja ytimekäs.. Mutta myöskin sen arvoinen.
Miehelle Ribsit ja mulle porkchop.



Toimi ihan saakelin hyvin.. Jossain vaiheessa totesin et nyt saatto nousta huppuun se ouzo…

Ei se mitään henkilökuntahan huolehti tilasta .. Ettei vaan päässy suuta kuivaa.. Rakia.. Taas
Kyselin Rakomelon perään,ilmeni ettei sitä saa kuin talvella..
Hyvät ohjeet lueteltiin.. Lopuksi jäi kysymys.. Mistä saan hyvää Rakia?
Tässä paikassa sitä selvästi.. Tai no tässä tapauksessa vähemmän selvästi tarjoiltiin.
Hetken päästä pöytään ilmestyi ”vesipullo”

Ottakaa tämä mukaan.. Koitin kysellä velan suuruutta.. Vastaus oli.. Emme voi periä tuosta mitään .. Joten tippiä senkin edestä.
Marketin kautta ”kotio”
Olin taksin kannalla, mutta ehkä olotila saattoi kaivata jonkisortin selviytymistarinaa.
Jännä miten tolla aineella on tapana käydä muualle kroppaan paitsi aivoihin..

Eli siis aivot toimii mut jalat saattaa lähtee kirjottaa.

Mies oli jotenki huolissaa tästä koko matkan ajan…
Joojoo kyllä minä tiedän..

Mutta ehjänä hotellilla. Allas baariki auki.. Nyt maistuisi yksi Aperol Spritz..
Senhän sainkin..

Perinteisellä kaavalla mentiin. Mies nukkumaan ja minä parvekkeelle.. Huomenna lähetää seikkailee..
Toivottavasti yö menee ilma sylitansseja ja muita viihdykkeitä…
Raili
Saitkohan taas sylitanssin :D . Ja sama kokemus Jämsän Valentinosta… Puoliso käynyt siellä kerran entisessä elämässään ja minä kerran myöhemmin – eikä kumpikaan ole käynyt toista kertaa…
Ihanaa maanantaita sinne lämpöiseen! Maanantait vaan ovat todellakin aina parempia reissussa kuin töissä ;)
Laura
Kiitokset. En ole siis kokemusteni kanssa ainoa.