Malia/Hersonissos 14.8.2020 part 2
Semmoinen alku sitten päivästä, ehkä loppu hieman kevyemmin.
Pois Agioksesta. Kumpikin siinä tunnekuohuissaan, ei tiennyt minne mennä, mitä tehdä tai haluta.. Aika päättömästi vaan harhailtiin.
Ajatus oli ehkä rannasta.
Kyllä me yks, muka ”ranta” löydettiin. Ois siel saannu olla ihan sillain ku on, mut uimaan kalliolta ei ollu meidän juttu..
Ja taas mentiin..
Elounda. Vaikutti alkuun kivalta, mut sitä se ei todellakaan ollut.
Joku ranta pilkisti, eiku sinne.. Päästiin puol rantaa kävelee ennen kuin valkeni et ollaan tultu jonku saakelin rikkaiden resortille.
Ilmeistähän sen näki, tiettekö.. Halpa makkara..
Suksittii suoraan sanottuna vittuun ja nopeasti.
Kaikella on tarkoitus. Sitä olen hokenut.. Ja hokenut..
Uusi suuntima kartasta. Potamos beach. Perille kun saavuttiin… Olihan se just sitä me kaivattiin. Ajatus narikkaan.
Uuden rantateltan pystytys kaipaa hieman hiomista, mut saatiin sentään joku aurinko-ja näkösuoja
Aikahan kului mukavasti. Selvensin omat ajatukseni kirjoittamalla. Nyt on rauhallinen olla.
Olishan siinä ollu vaikka kuinka pitkää, nälkä vaan tuppas tulee.
Suoraan hotellille, Malian kylän läpi. Kylä vaikutti tosi symppikseltä. Siellä voisin tovin olla.
Suihkussa hiekat pois. Ruokapaikaksi oli kaksi vaihtoehtoa: Avli tai Argo.
Päätettiin, että katsastetaan kumpikin jos ekassa tuntuu oikealta jäädään sinne ja niinhän me tehtiin.
Nyt varmaan saatiin kiinni tästä ajan kanssa syömisestä ja nauttimisesta.
Meze.
Neljää eri vaihtoehtoa. Hitaasti tarjoiltuna. Toimi ihan hiton hyvin.
Talon tarjoamat jälkkärirakit oli sen verta tiukkaa kamaa et jäi kyllä juomatta, vilunväristysten saattelemana.
Siinä istuskellessa tuli vielä mieleen päivän aiheesta paljonkin.
En ollut esimerkiksi kertonut miehelle istuneeni poliisikuulusteluissa yli 5 tuntia.. Sillo vuonna 1991..
Taidan ehkä saada aiheesta aikaan vielä toisenkin kirjoituksen. Julkaisenko sen vaan itselle.. Saas nähdä.
Players barin lupasin kokeilla. Tänään.. Taas juhla-iltana ei ehkä ollut maailman turvallisinta, joten skipattiin se..
Rantakatua pitkin astellen, mietittiin et ollaa me sit hiton vanhoja tai tää herso on täynnä hiton nuoria..
Jälkimmäinen luultavasti pitää paikkansa 😁
Ei oikein huvittanut mihkää mennä.
Argo tuli bongattua. Pettymys.. Kalaravintola.. Inhoon kalaa..
Siitä hieman etiäpäin oli houkutteleva baari kahdella tuolilla rannassa. Siinä illan viimeiset fiilistelyt. Pyysin tarjoilijalta, josko voisi hiljentää musiikkia, että kuulisin meren.. No problem..
Pikku hiljaa paikat sulkeutui ja lähdimme hotellille päin. Kylläkin kiertotietä. Sen verta agressiivinen meno oli rantakadulla.
Hotellille ku päästiin, oli jokainen ovi kii. Avain ei sopinut lukkoon eikä kukaan avannut koputteluista huolimatta.
Hetken siinä seikkailtiin kunnes joku oli avannut takaoven.. Olisko lie vartija joka tuntui ”nukkuvan” oven vieressä autossa, jonku naisen kaa… Sen näköstä oli ainaki meno jälkee päi parvekkeelta katsottuna 😬
Kerrankin mies tuli hetkeksi fiilistelemään minun kanssa parvekkeelle Kreikan yötä.. Tai noh iltaa.. Ihan vaan siks, että kujalla oli kunnon kissatappelu menossa..
Nana
Kiitos taas tästä!
Laura
Kiitos
Ilse
<3
Laura
❤️