Koiranruokaa käsilaukussa ja muita hyviä ateriavalintoja part 2
Saas nähdä selviääkö koiranruoka mysteeri tässä jaksossa.
Kournas järvi, Kreetan suurin järvi.
Kaksi mahdollista sisäänmenoa, valittiin jälkimmäinen.
Tavan turistina eka parkki ja maksu 2e. Tietenkin muualla oli ilmaista. Mut ei haittaa, saatiin alennus lappu viereiseen putiikkiin.
En ollut ajatellut tästä paikasta oikeastaan mitään.

Paljon polkuveneitä vuokralla rannassa, ehkäpä sillä meneminen jäi polttelemaan sen verta, että oli haettava autosta uimakamat ja järvelle.
7e tunti, ei paha.

Päästettiin menee julmettua vauhtia toiselle puolen järveä.

Mies sukelteli ensin, minä jälestä.


Kivoja pikkukaloja paljon, kunnes pieniä kaloja seurasi isommat.

Massiivisia kultakaloja, nämä eivät lukemani mukaan kuulu tänne, vaan joku oli ne sinne kipannut. Ajattelematta asiaa paremmin.
Pitkän aikaa siinä maltettiin olla hiljakseen ja ihmetellä.

Ostettiin eilen jotain laihdutus naksuja, ne maistui lähinnä pahville. Jos ei maistu niin mikäs parempi idea onkaan ku heittää niitä kaloille.. Varsinkin kun minä olen siellä vedessä.
Isoja kaloja seurasi vielä isommat, mukana ankeriaat ja kilpikonnat.

Ensimmäisen jumalattoman kokosen varjon nähtyäni, tuli lähtö.

Niin ripeää liikettä tällä vartalolla ei ole hetkeen nähty ja polkuveneeseen pääsy vedestä on muuten erittäin hankalaa.
Jos täällä haluat nähdä jotakin, pitää olla malttia ja hiljaisuutta. Sitä ei moni osannut. Nepä jäivät ilman tätä mahtavaa kokemusta.
Lapsiperheille tämä on varmasti mahtava paikka.

Tunti kului nopeasti. Kello oli jo likempänä viittä, eipä olla muuten syöty tänään ku aamulla. Minä eilisen pitsapalan ja mies jogurtin. Ollaan vissiin tankattu hyvin kun ei ollu edes nälkä.


Pienien kylien ja kujien läpi ajoimme takaisin kohti Plakaa.


Tiiättekö muuten millanen on Kreikkalainen peruutustutka, kolme ristinmerkkiä ja perä tielle. 😁


Sopivasti jälleen auringonlaskun aikaan hiivimme alas Almyridaan.


Ylhäältä Plakasta meitä lähti seuraamaan koira, tai no johdattamaan.


Päätettiin, että jos tämä kaveri seuraa koko matkan ales, käymme ostamassa sille ruokaa ja vettä.
Kaupan eteen, kun pääsimme. Sai koira äkkilähdöt kaupan koiran saattelemana.
Mies kävi kuitenkin ostamassa koiralle eväät. Hetken kierreltiin ja etsittii, mutta kaveri oli kadonnut kuin tuhka tuuleen.
Ei muuta kun koiranruoka käsilaukkuun, ehkä se koira takaisin matkalla ylös tulisi vastaan.

Hetken chillailua terassilla, ohi kulkijoiden ihmettelyä.

Viereisessä pöydässä kaksi paikallista setää lauleskeli hiljakseen radiosta tulevan musiikin tahtiin, tunnelma oli hauska.
Seuraavan osan voi skipata ne, jotka eivät miellä pastaa ruuaksi, jota Kreikassa voi syödä. Harmi sinänsä.. Jäätte paljosta paitsi.
Kyllä, kolmas kerta toden sanoo ja Trattoria Don Nikos.
Ei vaan sanat riitä kuvailemaan näitä ruokia.



Palvelu on täällä mahtavaa, omistaja harjoitti taas kovasti kielellisiä taitojamme.

Kun olimme vuodattaneet suuret kiitoksemme oli aika lyllertää nukkumaan.
Alunperin sovittiin siirtyvämme taksilla ylös, mutta nyt koiranruoka laukussa odotti syöjäänsä, joten käveltävä oli.
Ei näkynyt koiraa, josko huomenna sitten.
Koira on muuten Kreikaksi Σκύλος Skylos
Kirsi
Jokunen vuosi taakse päin lehdissä kiersi juttua vähän huonon kuvan kera, että Kournasjärvellä olisi nähty krokotiili tai vst. Liekö sitten mätäkuun juttuja ollut😉Ihanaa reissua teille🥰
Laura
Hupsista
Raili
Mä syön Kreikassa ja muilla ulkomaan reissulla mieluusti pizzaa ja pastaa ja melko usein vielä lihattomia versioita, koska en kaipaa epämiellyttäviä yllätyksiä ruuan suhteen. No ronkeliksi mua varmaan voi sanoa ;) Kreikkalainen tapa maustaa ruokia ei ole mun juttu (kaneli kuuluu pullaan ja tilli vain ja ainoastaan lohikeittoon).
…ja toisekseen mä en kestä sitä taivastelua ravintolan puolelta, kun pystyn syömään vain osan annoksesta. Suomalaiseen häveliääseen tapaan siinä koettaa selitellä, että oli kyllä tosi hyvää, mutta ei millään jaksa enempää….
Maisemat nähtävyyksineen, luonto ja lämpö ovat se juttu, jotka tekevät mun matkasta onnistuneen. Ja ne kaupat :D Mäkin jaksan kierrellä hyllyjä vaikka kuinka kauan ja ihmetellä mitä siellä on myytävänä ja kaikenlaista kertyy kärryyn… Mun puoliso tosin vähän pyörittelee silmiään, eikä oikein jaksa innostua yhtä paljon.
Laura
Juuri näin
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Vaikuttaapa tuo maksi kätevältä. Perusmaski tuntuu aina hieman vuotavan. Makeassaa vedessä se ei haittaisi, mutta valtamerissä on niin suolaista vettä, että pienikin määrä kirvelee helposti silmiä jne.
Laura
Erittäin pätevä se on