KATO Pitsa

Yleensä täällä, kun aamulla herää on sisällä viileämpi kuin ulkona.

Nyt oli toisin päin. Voi sanoa, että todella kylmä. Noh siihen pitää taas kohta tottua.

Aamiais aulaa

Huoneen hintaan kuului aamiainen, joka oli oikein hyvä. Varsinkin jos tykkäsi makeasta.

Sulasta suklaasta lähtien kaikkee
Suolainen pöytäkin oli runsas

Aamusta olisi viileä kiivetä katsomaan teloitettujen hautapaikkaa ja muistomerkkiä joka sinne on pystytetty.

Matkan varrelta bongattu suksista tehty penkki

Rappuset vei suoraan perille.

Rappuset
Hevonen jolkotteli puskassa

Mies meni reippaasti edellä, en ainakaan myönnä eilisen viinin hieman painavan jaloissa. Se on vain tämä ohut vuoristo ilma, joka pistää puuskuttamaan.

Alas päin näkymää

Vähän ennen kuin oltiin perillä kuulin kun mies karjais jostain, hui saatanaa.

Mikä nyt?

’Ainakin puol metrinen käärme’ oli vastaus.

Kun pääsin paikalle, tsekkasin tilanteen.

Tämä oli ainut mitä paikalta löysin. Kyllähän se liki puolta metriä käy 😁
Kalavryta

Kyllä sitä hiljeni sen muistomerkin äärellä

Muistomerkki
Tälle mäelle haudattiin ne miehet
Toinen puoli muistomerkistä

Keskellä kaikkea meni rappuset bunkkerin oloiseen paikkaan joka olikin pieni kirkko.

Kirkko sisältä

Sytytimme kynttilän.

Madam
Kynttilät
Risti mäen päällä
Viimeiset leposijat

Takaisin kylälle päästyämme huomasimme kirkon olevan auki. Tämäkin rakennus oli poltettu tuolloin teloitus päivänä.

Kirkkoa
Kirkko sisältä, vanhat pylväät oli säästyneet.
Niin kaunis ja koristeellinen.

Joka kerta kun menen ortodoksikirkkoon sisälle, tulee minulle syyllinen olo. Ei siksi, että olisin tehnyt jotain pahaa, vaan siksi kun en kuulu ko. Kirkkoon. Hölmö juttu.

Hieno hana

Ennen hotellihuoneen luovutusta, kävelyä kylää ympäri. Oli fiksu päätös tulla tänne.

No kävin mää vähän leipomossakin

Huoneen luovutuksen yhteydessä mies kehui respan naiselle kuinka hyvä sauna oli, kertoi vielä samaan syssyyn meillä olevan oma sauna jossa käymme ainakin kolmesti viikossa.

Olisitte nähneet naisen ilmeen, nyt viimeistään se piti meitä hulluina.

Juna-aseman takana oli vanha clubi rakennus.

Puoli toista tuntia junan lähtöön. Ihmeteltiin paikkoja ja loppu ajaksi istuskelemaan aseman kahvilaan jääteelle.

Asema

Siinä oli kiva olla ja seurailla kylän elämää.

Kahvila

Tällä kertaa pääsimme junassa istumaan kasvot menosuuntaan eri puolelle vaunua kuin viimeksi, eikä ketään tullut edes penkille meidän eteemme.

Mökki

Olihan se matka ales päin astetta jännempi, varsinkin kun näki paremmin.

Siinä on kiva pudotus
Siltaa pitkin kallistellen kohti tunnelia
Jyrkät on mäet

Takaisin alhaalla meitä odotti taas koirien vastaanotto. Yksi lähti saatillekkin.

Tämä saatteli meitä

Majapaikan emäntä olikin ovella vastassa. Kysyi oliko upea paikka. Orea.

Olin jättänyt pöydälle lapun, jossa luki kiitos englanniksi ja kreikaksi, sekä meidän nimet ja puhelinnumerot jos pitäisi saada yhteys.

Lapun päällä oli vitosen seteli joka alennuksena meille annettiin sekä sitä suklaata.

Kun nainen kuuli, että olimme Suomesta hän innostui. Hän halusi ehdottomasti lapun muistoksi, siihen piti vielä kirjoittaa from Finland. Jos olisin tämän tiennyt olisin tehnyt lapun jostakin muusta kuin kuittipaperista.

Eli ensi kerralle kaunis muistivihko mukaan.

Hyvästien jälkeen nokka kohti Kato Pitsaa.

Ihmettelin jossain vaiheessa miksi on hieman lämmin, no minulla oli päällä sukat, pitkähihainen, farkkutakki ja pitkät housut. Mittari näytti 32 c

Suihkuun olisi hyvä päästä.

Xylokastro ehkä
Korintinlahti

Seuraava majapaikkamme osottautui unelmaksi.

Oma portti enteili hyvää

Portti kun aukesi oli vastassa näky, jota en odottanut.

Allas
Koriskenttä

Talossa oli 3 huoneistoa. Mutta ilmeisesti olimme ainoat asukkaat.

En pistä pahakseni.

Meillä oli niistä kolmesta se paras, eli kattohuoneisto.

Eka makkari
Toka makkari
Vessa
Keittiö
Näkymä keittiöstä
Kiva baaritiski keittiönikkunan takana
Eka kattoterassi
Toinen pää ekasta terassista. Sisältä löytyi myös pehmusteet.
Näkymä ekalta terdeltä
Toka kattoterassi
Näkymä tokalta terdeltä

Suihkuun ja uimaan… Pakko.

Ihana viilennys
Pötkö kelluntaa

Joku tovi siinä menikin, ehkä havahduttiin nälkään. Tajuttiin samalla ettei oltu syöty kuin aamulla viimeksi.

Ei muuta kun kohti Xylokastroa.

Kiva oli siinä vaiheessa huomata, että ruokapaikat aukenisivat vasta 19.30-20.00 kellohan oli puoli seitsemän.

Käveltiin siinä hiljakseen rantakatua ja mietittiin mitä tehdään.

Jos ostettais jätskit ja niiden avulla sinniteltäis siihen asti, kun joku paikka aukeaa.

Hyvin toimi ja kylläpä se ruoka maistuikin.

Tulisempi uunipasta

Ja taas kerran oli niin upeat maisemat

Satamaa
Korintinlahtea.

Päivän aikaan kehkeytyi ajatus ralleista.

Sinnekkö huominen tie vie?

Nyt unta kuulaan.

6 comments on “KATO Pitsa”

  1. Jori

    Kiitos, nyt tuli käytyä kylän miesten haudoilla kanssanne. Hyvät kuvat ja kiva, kun junan paluumatka mahdollisti maisemien uudelleen ihailun.

    Vastaa
    1. Laura

      Nyt sekin toteutui. Joo oli erilainen alamäki

      Vastaa
  2. Pia

    Mitä näihin nyt enää osaa sanoa ku että kiitos ja vau! ❤️ Ja ei kai nyt ala Lauralla nuo majoitukset lipsumaan luksuksen suuntaan loppua kohden?! 🤣😉😘

    Vastaa
    1. Laura

      En tiiä mitä täs pääs käymää 😁

      Vastaa
  3. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Vaikka itse en oikein makeasta pidäkään, eipä tuo aamiainen hassummalta näytä. Mielestäni tuo on turhaa, että tulee syyllinen olo, kun menee toisen uskontokunnankirkkoon. Itse käyn hyvällä mielellä ihailemassa niin katolisisen uskonnon kirkkoja kuin moskeijojakin.

    Vastaa
    1. Laura

      On ne vaan niin kauniita

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.