Pääsiäinen, jota ei ollutkaan

Yöllä hotelliin tullessamme toinen Jormista örisi aulassa yksinään. Voi yövahti raukka.


Aamulla heräsin jo ennen kelloa, aamupala ja loput pakkaamiset.

Auton tankkaus ja palautus. Kaikki sujui todella hyvin.

Autovuokraamo kuljetti toimistolta kentälle

Hyvä, kun olimme ajoissa liikenteessä, kentällä oli jonkin verran ruuhkaa.

Lentokentällä

Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen jäi vielä hyvin aikaa. Viime hetken ostokset ja nautiskelut pizzaa tietenkin.

Suomalaiset tulloo

Kuvailin koneita ja mietin mennyttä viikkoa.
Paljon kerettiin, joku osa saaresta jäi näkemättäkin. Olen silti tyytyväinen.

Terminaalia
Nää herrat taisteli siitä kuka pääsee kuskiksi

Tämä reissu ainakin avasi silmiäni. Olen aikaisemmin suhtautunut hyvin nahkeasti suomalaisiin matkailijoihin eri kohteissa. Tämä ”myytti” on nyt ainakin osittain kumottu. Muutamat tovit tuli jutskailtua mukavien tyyppien kanssa, mutta kyllä niitä tavan ördääjä Jormiakin mukaan mahtuu.

Sharkletilla kotio

Saarena Rodos on selkeästi kahtia jakoinen. On se vilkas kaupunki puoli ja sitten se maaseutu. Eli löytyy sekä vilkkautta ja rauhaa. Nyt ei ollut uimakelit. Se varmasti olisi viikkoon tuonnut lisää sisältöä, riippukeinussa makailua ja hyvien rantojen metsästystä.

Sit lähtee

Se Chalki jäi vielä vaivaamaan. Ehkä sinne joskus viel.

Kätevä tää teline näis

Tällä kertaa ihme kyllä, ei näin lähtiessä ollut yhtään haikea tunnelma. Johtuiko se paikasta, käytetystä ajasta vai jo valmiiksi varatusta seuraavasta matkasta. Sitä en tiedä.

Eteläistä osaa saaresta

Kone lähti myöhässä Puolan ruuhkaisen ilmatilan takia. Ukrainan kiertäminen ilmeisesti tämän takana.

Koneessa sain ihme ja kyllä unen päästä kiinni. Juuri kun vaivuin makeaan uneen alkoi takana olevani jätkä vetkuttaa penkkiä. Se niistä unista. Pistin samalla mitalla takas, kun kyrvähti hermo, toivottavasti oli mustikkamehut edes sylissä.

Lento reittiä

Polly Samsonin Haaveilijoiden saari, oli tällä kertaa kuuntelussa. Hyvin pääsi tunnelmaan kiinni.

Leonard Cohenista kertova kirja

Tosiaan tässä meni pääsiäinen ohi suun kokonaan, koska Suomen meni jo ja Ortodoksien varsinainen pääsiäinen on vasta tällä viikolla.
Ehkä sen pääsee joskus kokemaan.

Kentällä meitä oli vastassa 10 karmeen kokoista kaappia, meinaan tullista. Heti tuli syyllinen olo, että noinko hyvin se reissu meni?

Oreganoa sen vain oli…

Ja taas Lauraa viedään. 😁😁

Ens kertaan!

7 comments on “Pääsiäinen, jota ei ollutkaan”

  1. Katriina

    Mukavaa kevättä, teidän seuraavaa reissua odotellessa 😍

    Vastaa
  2. Kirsi Mäntynen

    Kiitos Laura mukavasta matkakertomuksestasi! Elin niin mukana jokaisen päivän =)
    Aurinkoista kevättä ja seuraavan matkan odottelua!

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos kun olit mukana

      Vastaa
  3. Tarja

    Todella ihana ollut lukea näitä sun kirjoituksia. Älä vaan missään nimessä lopeta blogiasi.

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos 💙 kiva kuulla. Välillä mietin, kun kirjoitan tämmöistä ajatusten juoksua enkä mitään tarkkaa faktaa, että riittääkö kiinnostusta ihmisillä lukea. Ilmeisesti riittää, koska lukijoita on tuhansia. Olen ihmeissäni ja todella kiitollinen. Voin kerrankin sanoa: minä onnistuin, vaikka en uskonut 😁🙈🤣

      Vastaa
  4. Elina

    Oi tulipa lämmin tunnelma noista lentokenttäkuvista ja ilmasta <3

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.