Kukkokiekuuuuuuu

Kyllä, se oli ihan rehellinen kukko naapurissa. Ihana herätys. Ei ole vieläkään ikävä herätyskelloa.

Aamupalat kattoterasilla maistui todella hyvältä.

Mies katseli ralliläjetystä, kun minä pakkailin kamoja. Se on siirryttävä likemmäksi lentokenttää.

Pikku pulahdus ihanassa altaassa viimeisen kerran ja sitten baanalle.

Ohan tässä jo vähän sellaista kotiin lähdön fiilistä ilmassa.

Mies kaipaa omaa sänkyä.. Minä… En mitään..

Voisin vaan kuljeskella ristiinrastiin ja ammentaa tätä kaikkea. Kauankohan kestäisi ennen kuin itsellä tulisi se kyllästymispiste.. Varmaan kun rahat loppuis😁

Otettiin pariksi yöksi vähän parempi yöpaikka. Olihan se hieno.

Liianki hieno, kaipaan sitä rosoisuutta, vähän sinne päin toimivia juttuja ja rappioromantiikkaa.

No tulipa nyt tämäkin kokeiltua. Pysytään siinä keskinkertaisessa ensi kerralla.

En valita. Kyllä täällä kelpaa olla 💙

Itse halusin heti ekana uimaan.

Painelin kaikkia mahollisia nappuloita altaan reunalla ja sain jotkut hierovat suihkut päälle.. Ah ihanaa.

Tai siis niin kauan ihanaa kun asettauduin niiden eteen tajuamatta kuinka voimakkaat suihkut on, seuraava mitä tajusin oli se, että bikinieni alaosa lillui toisessa päässä allasta..

Ja tietenkin vain Lauran tuurilla.. Samaan aikaan yläkerran parvekkeelle pamahti joku jolppi huutelemaan jassua mulle.

Jassu jassu vaan, koitin hivuttautua reunaa kohden ja toivoin, että jolppi luuli kelluvaa alaosaa leluankaksi.

Onneksi vesi aina vähän vääristää ja nykyajan bikinien alaosat on muutenkin mitättömän pienet ettei niitä tästä ahterista edes tiedä onko niitä vai ei (ellei ne olisi kirkkaan keltaiset) niin kuin tässä tapauksessa 🤣

Jolppi kääntyi hymyillen pois, joten oletin ankka ajatuksen toimineen.

Äkkiä altaas pois ja johki piiloon hengähtämään

Miehelle iski nälkä, syömäänhän se oli mentävä.

Anavyssos on siis tämän paikan nimi. Melko hulinata ympäriinsä.

Tätähän oli oletettavissa.

Kyllä ne pikku kylät oli vaan niin 💙

Mitenhän sitä sopeutuu ku suomeen pääsee.

Ei varmaan tarvisi syödä loppupäivänä.

Vuokraemäntä kertoi Souniossa olevan hieno auringonlasku paikka.

Sinnehän me suuntaisimme.

En alkuun tajunnut edes paikkaa, ennen kuin näin.

Kyllä, tuttu auringonlasku kuvista.

Aateltiin että siellä ny tuskin on ketään ku ei missään muuallakaan oo ollu..

Vääääääriiiiin

Autoja parkissa kilometrin verran, busseja varmaan 10.

Niin ja kaiken kaupan päälle liput 10 e per läpä.

Elämäni kallein auringonlasku.

Mutta olihan se hienokin.

Koko matkan ajan ollaan oltu ilman tätä turistien massaa.. Ihme kyllä.

Nyt tämä lähinnä huvitti. Varmaan kaikki kreikan mantereen turistit samaan aikaan samassa paikassa

Vaikeahan sitä oli kuvata niin, että tunnelma välittyisi kunnolla.

Kun aurinko hävisi näkyvistä. Kaikki taputtivat.. Hämmentävää.

Kaikista huvittavinta tässä oli se kun aurinko oli painunut mailleen tuli joku täti pillin kanssa viheltämään, et nyt painutte hemmettiin täältä, show on ohi.

Kuinka hienoja kuvia olisikaan saannut pimeällä valonheitinten valaistessa. Se jäi arvoitukseksi.

Pois lähtiessä jouduttiin keskelle häähulinaa. Kauankohan oltais saatu olla ennen kuin oltais jääty kii kuokkavieraina.

Takas majapaikassa ja altaaseen. Tällä kertaa ilman hierovia suihkuja.

Eikä ne sellasia ees ollu. Mies ties sanoa. Ne oli jotku sellaset vastavirta uimis hässäkäsuihkut. Ilmankos..

Vähiin käy