Matka jatkui siis seuraavaan kylään.

Radio ei oikein näillä leveysasteilla kuulu, joten matkamusiikkina on toiminut 80-luvun hitit Spotifystä. Niihin ei kyllästy koskaan.

Teror, tuo jylhästä suuresta kirkosta tunnettu paikka. Kanarian vanhimpia kaupunkeja.

Ennen kaupungin keskustaa rupesi vilisemään kukkoja tiellä mielin määrin. Piti välillä oikein pysähtyä ettei ne jääneet alle.

Mikähän tämä juttu oikein on?

Iso parkkipaikka keskustan laidalta löytyi helposti.

Ajaessamme sinne rupesi sellainen laitapuolen kulkijan näköinen mies keltaisissa liiveissä huitomaan meille oikeaa paikkaa parkkeeraamiseen.

Kun nousimme autosta, viittoili hän katsovansa auton perää sekä näytti elein suunnan juomiselle ja syömiselle.

Ja lopulta käsi ojoon.. 2e

Taisi tällä miehellä olla ihan oma keksitty pikku bisnes tässä. Miehelle 2e kouraan ja kohti keskustaa.

Rauhallista täälläkin. Muutamassa kahvilassa paikalliset istuskelivat juomien ääressä, kiva puheen sorina siivitti kävelyämme.

Muutamat kaupat oli auki, pistäydyimme sisään ihan vain tuliaisten toivossa.

Muutamat pienet tuliaiset onneksi löytyi joten niitä ei tarvisi enää miettiä.

Matkailuinfossa piti käydä ihmettelemässä ja sieltä löytyi onneksi myös vessat. Tämä jos joku on hyvää palvelua.

Pidempää kierrosta emme täällä käyneet, koska muutama paikka olisi vielä jäljellä tälle päivälle käytäväksi.

Sääkin muuttui pilviseksi ja ripautti pari pisaraa.

Katto oli pidettävä visusti kiinni autossa, näytti siltä kuin myrsky olisi tulossa. Kokemushan sekin. Mutta ei ehkä täällä vuoristossa.

Firgas, tämän paikan valitsin ihan vain yhden kuvan perusteella. Portaikkoa pitkin menevä suihkulähde. Se jo pelkästeen oli niin mielenkiintoinen.

Parkkipaikka pienen kävelymatkan päästä the paikasta. Välille osui ihana pieni puistikko jossa kiinanruusut oli juuri aloittamassa kukintaansa.

Firgas on kuuluisa vedestä ja lähteistään. Suihkulähdeportaita vierusti upeat penkit jotka oli nimetty eri paikkojen mukaan.

Mieleni olisi tehnyt istua niistä jokaiseen.

Portaat jatkuivat vielä ylöspäin, tämän rupeaman varrella oli laatoista tehdyt ”taulut” joissa esiteltiin eri saaret.

Näitä esittelytauluja olisi ollut vaikka kuinka monta, säästän teitä nyt vähäsen, enkä kuvannut kaikki. Jää jotain katseltavaa jos paikan päälle satutte.

Nyt aurinko oli painunut kokonaan pilveen ja ilma viileni huomattavasti.

Vielä hetki sitten toisaalla oli kevät, niin täällä syksy. Vaahteroista vaan putoili kellastuneet lehdet.

Huikea miten pienen ajan sisällä voi kokea tämän kaiken.

Lähde täällä liittyi ilmeisesti vahvasti pyykin pesemiseen, mikä käy seuraavista kuvista ilmi. Minusta hieman pelottavia.

Matkalle autolle kävimme vielä kirkon kurkkaamassa sisältä. Eurolla olisi saannut laittaa kynttilän palamaan. Täällä kynttilät olivat oikeita kun edellisessä kirkossa ne oli Led-versioita.

Kirkon vierestä löytyi suttuinen opastaulu, mieheni bongasi siitä jonkun jännän paikan josta oli lukenut aiemmin. Sehän oli vielä lähdettävä katsomaan.

Hiljainen oli tämäkin kylä. Poikkeukset joihin kiinnitin huomiota oli nuoret naiset jotka toimivat avustajina ja seuraneiteinä vanhemmille rouville. Näitä olen nähnyt tällä reissulla monia. Olisivatko ehkä lapsenlapsia mummulle seurana.

Pienen ajomatkan aikana laskeuduimme mutkaisia teitä pitkin rehevän rotkon pohjalle, jossa oli upea silta.

Sillan vierttä kulki tie, jota pitkin pääsi vain kävellen eteenpäin.

Jossain vaiheessa tie muuttui lähinnä todella märäksi poluksi.. Taas ne hyvät kengät…

Nyt oltiin jännän äärellä.

Tämä siis oli entinen spa hotelli, joka suljettiin ekan kerran 1938.

Nää on sellasia hc-matkailijan paikkoja, ei varmasti moni ymmärrä mikä näissä kiehtoo, mutta aina vaan me löydetään itsemme tämmöistä paikoista.

Olisin sen verta halunnut sisälle kurkistamaan, että olisin nähnyt minkä pylväsjärjestelmän pylväät kattoa kannatteli.

Mies oli uskalias ja jatkoi matkaansa rakennuksen taakse, en lähtenyt kintuillani kokeilemaan onneani.

Sen sijaan päätin pistäytyä puskassa.

Vähän rupesi mielikuvitus jo kikkailemaan, mitä jos mies kaatuisi tai tippuisi johonkin. Olin juuri lukenut kuinka yksi patikoija pariskunta oli ollut vuorilla ja yhtäkkiä mies oli vain kadonnut. Viikkojen jälkeen oli löytynyt ruumis.

Kesti vähän turhankin kauan mieheni seikkailu. Sillä on muuten auton avaimetkin eikä täällä ole edes kenttää.

Samaan aikaan kun mies ilmestyi, ilmestyi myös puskista riehakkaan oloinen koira joka ravas kuraisessa purossa niin, että muta vaan pärskyi.

Onneksi koira ei tullut aiemmin olisin saannut slaagin siellä pusikossa pyllistellessä.

Onneksi koiranomistaja sai koiran nopeasti kiinni.

Ilmeisen suosittu paikka tämä kuitenkin on, koska lähtiessä vastaan tuli toinenkin koiraa ulkoiluttava pariskunta. Varuiksi varoiteltiin heitä toisesta koirasta. Kiittivät mennessään.

Nyt oli kylää ja kaupunkia kierretty riittämiin. Ilmakin alkoi sopivasti kirkastua.

Takaisin Teldelle.

Poreammeessa pienet lepuuttelut ennen illan menoja.

Ilta kun hämärtyi, ilmestyi myös tähdet taivaalle, mikäs siinä oli lilluessa.

Samalla mietittiin kulunutta matkaa, seuraavaa päivää ja tärkein, mitä illalla syötäisiin.

Teldeä kauemmaksi ei lähdettäisi ja ruokalajeista pizza vei voiton.

Jotenkin ajattelin näin ystävänpäivän iltana porukkaa olevan kylillä.. Ei edelleenkään.

Kierreltiin hetki kaupungilla ja samalla katseltiin mahdollista pizzapaikkaa.

Löysimmekin jonkun nurkan takaa Bella Italia nimisen pizzerian, jossa oli taas juuri meitä varten pöytä vapaana.

Ilmeisen suosittu paikka, jonoa oli ovella koko ajan ja puhelin vaan pärisi.

Kielimuuri täälläkin oli ja listat vain espanjaksi. Ei tuottanut onneksi ongelmia ja saimme tilauksen tehtyä.

Mies otti jonkun tonnikala bbg hässäkän ja itse tilasin kana, sipuli, hunaja, sinappi, kerma pizzan 😁 nyt olisi extremeä

Tovi odoteltiin ja nälkä vain kasvoi.

Pizza oli taivaallinen. Ehkä hieman kostautui odotellessa juodut cervezat, enkä jaksanut koko lättyä vedellä naamaan. Loput siis laatikkoon ja mukaan.

Melkoisen pitkä päivä takana. Vielä kun jaksaisi autolle raahautua.

Varmaan lämpimimpiä iltoja koko aikana ja nyt oikeasti tuntui myös siltä mitä mittari näytti.

Kyllä nyt uni maistuu.

Huomenna sitten se paikka missä pakko käydä tai et ole saarella ollutkaan, nimittäin Las Palmas.