Zakynthos 12.8.2017

Päivä kolme, Zakynthos Argassi. Niin kuin eilen jo mainitsin, buukattiin tälle päivälle saarikierros. Vasta buukkaamisen jälkeen eksyin Tripadvisoriin lukemaan arvosteluja, tämähän oli virhe. Eihän siitä retkestä juuri kellään ollut mitään hyvää sanottavaa. Silti sain uskoteltuu ittelleni että hyvähän tästä päivästä tulee. Aamu meni jo rutiinilla, eli leipomon kautta bussipysäkille.

Bussi oli vain 10min myöhäs toisin kun kauhukuvissa… yli tunnin… Satamaan päästiin aika nopsaa, kylläkin aivan toiselle puolelle mistä laivat lähti. Kaukaa jo katsoin kelluvia muurahaispesiä ja tuonnekko pitäisi itsensä ängetä? No reippain mielin astelimme botskiin, joka oli minusta jo aivan täynnä! Ylös, ulos vai ilmastoituun loungeen? Ei tarvii arvailla mistä löydettiin paikat.

Tässä vaiheessa silmäys ulkopuolelle sai mielen hetkeksi järkkymään: ulkona oli ainakin 70 ihmisen jono. Sisällä varmaan sen parisataa. Silloin meinas tää pariskunta ottaa ritolat. Jotenkin ihmeen keinolla istuttii kuitenkin takas ja matka sai alkaa. Tässä vaiheessa pohjustan sen verta että mehän päätettiin jo ennen reissua, ettei mihkään hylkyrannalle lähdetä ja siinä sitä sitten kuitenkin oltii menossa. Isäntä halus heti alkuun hakee virvokkeita, takas hän tuli mairea hymy kasvoillaan ’arvaa mitä löysin?’ Voitte tekin varmaan arvata? 🍷😘

Viiniä ja keksiä

Pieni uintitauko suotiin kilpikonnasaareen, eipä näkynyt konnia. Ihan hyvä, koska mulla vilkkuu vaan kauhukuvat et mistä ne koittais nappaa kii… varsinki miehillä 😂. Rannalta kun lähdettiin, hetken kuluttua kapu päätti ruveta änkee botskia johki julmettuun luolaan perä eellä. Ihan hieman panikoin. Kiva kokemus… näin jälkikäteen aateltuna.

Pysähdyttiin viel jossain välis uimaan ennen kun päästiin THE paikkaan. No senhän mä jo arvasinkin: muutama muukin kelluva muurahaispesä oli rantautunut sinne. Räps räps muutama kivat pikku selfiet tikkujen kaa oli jengin pääasia. (ainakin minusta tuntui siltä kun seurasin laivassa olevien brittien reissuu, nukkuivat koko matkan ja sit heräs kuvien ottoon).

No pakkohan se oli itekki mennä muutamat räpsäsyt ottaa. Eka ihmetys oli, kun jalat uppos hiekkaan, että ei se mitään hiekkaa ollu vaan pieniä pyöreitä kiviä, ihan kun ois marmorikuulilla koittanut kävellä. Ei siel kauaa kyl viihtiny sen verta pukkas hikee.

Kaikki vinossa

Hetken kesti ennen ku muurahaiset löys takas pesäänsä ja matka jatkui takas Zanten satamaan. Siellä bussit jo oottikin. Kesti hetken kyl tajuta mikä kuskaa mihinkin. Löydettiin kuitenkin oikeeseen, reissusta ei mitään valitettavaa. Hyvin rentoo menoo.

Äkkiä hotelliin, suola pois kropasta ja nälkähän oli täs vaihees kova. (Joku nimeltä mainitsematonhan raahas kylmälaukun käsipakaasina näitä retkiä varten, mut eipä se paljoo hotellihuoneen kaapissa auttanu). Nooh yhellä sipsi- ja karkkipussilla aattelin et pärjätään.

Hetken mietittiin minne syömään ja päätettiin lunastaa lupaus käydä kokeilemassa Peppermint -ravintolaa. Tästä lähtien jos joku mainitsee Zakynthos, mä sanon Peppermint. Palvelu erinomaista, ruoka taivaallista ja hinnat pienet.

Ateriallemme koitti taas osallistua sellanen hevosen kokoinen ampiainen, onneks ei kauaa koska omistaja tuli ritarin elkein huitomaan hevosen pois…(paremmasta puoliskostanihan tulee aivan hysteerinen kun nämä ötökät lähestyvät).

Jännä homma että täydellisen ruuan jälkeen vatsanpohjassa kutkutti ajatus pienestä jälkiruuasta, yleensä en makeaa syö. listassa oli nimenä outo crema catalana… sitähän sitten. En saannut sanoja suusta maistaessani jälkkäriä, taisin nielaista kielenikin siinä samalla. Ei vaan pysty kuvailemaan sitä täydellisyyttä. Creme brulee jää toiseks…

Crema Catalana

Illan päätteksi päädyttiin taas Mimoza-baariin lasilliselle. Siinä vaan rauhoittuu kivasti päivän päätteeks.

Huomiseksihan vuokrasimme mönkkärin. Katsotaan mihkä joudutaan.

Ajatuksen juoksu taas pääs valloilleen. kuvat täydentävät toivottavasti epäselvää tekstiä.

Leuhutin

P.s ostin muuten tollasen leuhuttimen jolle oon aina nauranu,voiko turhempaa olla. Kyllästyin leuhuttelee niillä tyrkytetyillä mainoksilla ja kuumuus silti vaivasi… kyllä toimii.

Vastaa