Zakynthos 13.8.2017

Part. 1 ettette kyllästy..
Päätin että tämä päivä alkoi jo yöllä…
Näin unta..ihanaa.. unta että juttelin jonkun vanhemman kreikkalaisen naisen kanssa, hän kyseli osaanko kreikkaa. Kerroin osaavani oikeastaan vain perus kohteliaisuudet..nainen oli otettu ja kehui, koska kovin moni ei näitä jaksa edes opetella… miksihän mietin.. nämä ihmiset kuitenkin tekevät todella paljon työtä, että me saisimme mahtavan loman ja ihania elämyksiä…


Aamulla heräsin hyvillä mielin jo hyvissä ajoin.
Mönkkäri joka oli varattu pariks päivää piti hakea yhdeksältä, oltiinkin aika tasan ysi vuokraamolla.. mutta eipä mönkkäriä näkynytkään.. pieni tupla buukkaus.. noo ei onneks kuin vaan puoltuntii päällekkäin.. ei haitannu koska ei oltu keretty pakkaa kaikkee matkaan (kylmälaukkua 😁) joten meille jäi siihen kivasti aikaa.. puolelta oli mönkkäri valmiina lähtöön..


Ekaksi suuntasimme kohti Kalamakia.. paikkana vaikutti rauhalliselta. Jotenkin avarampi paikkana kuin argassi. Toki osansa siitä teki varmaan tasaisuus.. aakeeta laakeeta kuvais paremmin.. ihan kiva paikka varmastikki. Toisin kuin Laganas... lähestyessämme aistin jo paikan tunnelman… pikku hiljaa alkoi katukuvaan ilmestymään matelevia kirkkaan punaisia (k)rapulaisia ihmisiä… olivatko lie käyneetkään merrassa 😬 kadut todella siivottomat… klubia toisen perään.. kylmät väreet vaan meni.. onneksi olin lukenut varoituksia tästä kaupungista… kuitenkin kaupungin toisella laidalla oli paikka jonne oli pakko päästä, nimittäin Cameo island. Pieni saari puisen ”riippu”sillan päässä… muistelin että tämä huvi maksoi jotakin mutta eipä sen välii ei muutamasta kolikosta kii kun kerta tässä oltiin… kivuttua rappuset oli setä käsi ojossa.. 10€ no jollakinhan se silta on pidettävä kunnossa..mutta eihän se ollutkaan niin koska rahaa vastaan saimme liput joilla pystyi saaren baarista lunastamaan juoman.. kiva kiva.. baareja nopeesti laskettuna oli ainakin 4 niinkin pienellä saarella.. jossain olin nähnyt Mythoksesta radler version joten ehotin että mies ottais sitä koska ajoi, itse tietysti valitsin tavallisen Mythoksen.. mikä oli virhe.. radler versio oli aivan täydellistä ja raikasta (sehän on siis oluen ja sitruunalimsan sekoitus ja vain 2%) hieman harmitti..
Kun mythokset oli kietastu lähimme kipuamaan takaisin päin… rappussisa bongasin järkyttävän ison kilpikonnan killumassa lähellä saarta.. no nyt sekin on nähty..


Seuraavaksi mönkkäri starttasi aatoksissa päästä uimaan… siinä viilettäessämme oliivilehdon läpi koin niin suurta onnea, kiitollisuutta ja vapauden tunnetta että kyyneleet vaan valuivat valtoimenaan.. onneksi kukaan ei nähnyt.. 


Jossain kohin näytti kyltti että olis mahis rantautua joten sinne.. jyrkkä mäki kävellen alas ja siellä oli pieni ranta jossa vain kaksi ihmistä.. täydellistä pienelle pulahdukselle joka viilentäisi.. viileys oli kyllä vain hetkellistä..kyllä hiki lens kun punnersimme mäen takas mönkkärille 😌😌
Jossain välissä vilahti myös taverna.. kyltistä jäi mieleen… famous black wine.. pakko päästä maistamaan ja nälkäkin jo kurni.. kello oli jotain kolme kun astelimme tavernaan nimeltä Vardiola. Isännän oloinen mies toivotti tervetulleeksi ja ohjasi suoraan meidät varjoisampaan paikkaan. Ilmeisesti hikinorot perässämme paljasti että olimme sen tarpeessa.


Pienet ruuat vaan tilataan oli lause..ja sitä viiniä… viini osoittautui täydelliseksi…todella vanhoista rypäleistä tehtyä viiniä ja väri oli kyllä tosi liki mustaa…ruuan kanssa lähti taas ihan lapasesta.. ’otetaan yks saganaki puokkii… joo mut mä haluisin maistaa noita viininlehtikääryleitä.. no ota sää sitä ja syyään puoliks.. pääruuaks voitas ottaa possusouvlaki ja täytettyä paprikaa ja tomaattia’ joo no voi kun ne olis ollukkin ne.. talon puolesta pöytään paiskastiin vielä kahta erilaista leipää…ja siis ne annokset oli isot..oltiin siinä kuin kaksi isoa suomalaista porsasta ahneina mättämässä, tällä kertaa läävän sijasta ihana taverna.. ruuat oli täydellisiä.. kesken ruokailun tuli mieleen, että mehän oltiin varattu pöytä illaksi tavernaan jossa oli kreikkalainen ilta.. huh voipi tehä tiukkaa…


Kun olimme saanneet ruokailun päätökseen omistaja kysyi haluaisimmeko kuulla musiikkia..no todellakin… siihen sitten pöytään istui mies ja kitara.. laulu oli zakyntoksesta kertova…ja pitkä… mies ekan laulun jälkeen innoissaan kysyi haluammeko kuulla lisää.. pakko oli kieltäytyä kohteliaasti ja jatkaa matkaa (kysyin muuten viiniä ostettavaksi. ei onnistunut ku on ite tehtyä ja tynnyreissä). Matkalla takas Argasiin bongasimme lidlin. No pakkohan se oli käydä kävelemässä läpi.. hetken tuli fiilis että oli takas Suomessa… onneksi se järkytys meni nopeaan ohi…
Hotellille ku päästii niin äkkiä altaaseen… pikkasen niskaa kuumotti. Eihän sitä siinä vauhdin huumassa ja ilmavirrassa tullu mieleen et niska on koko ajan auringossa.. 50 kertoimet kuitenkin.. äkkiä aloevoidetta kerros.. ja valmistautumaan iltaan

Part 2
Päästiin privakuljetuksella korkealla vuorenrinteellä sijaitsevaan taverna Targettiin viettämään kreikkalaista iltaa. Näköalat oli mahtavat ja illan tansssiesitykset, jonka pyörteisiin minäkin jouduin.. Viiniä tuli pöytä täyteen siinä ne hienoudet.. En haluis valittaa, mutta jos nähdään noin iso vaiva niin olishan siihen ruokaan voinut panostaa.. kreikkalainensalaatti ilman mitään, ranut, souvlakivarras ja lihapulla. Sitten  se kaikkein naurettavin asia PAKASTERIISI-VIHANNESSEKOITUS oon kuullu et tätä tulee jossain vastaan, mutta että tollasessa paikassa.. harmi.. onneks oli pelastavat öljyt yms pöydässä joilla hieman pystyi korjaamaan annosta.. en tiiä oliko sit kenties tarkoitus näin.. nii ja tuli syötyä silloin päivemmällä hyvin..Ouzon ja jälkkärin puuttuminen pitää korjata jossain vaiheessa..
privakuljetus vei takaisin alas kaupunkiin.


Mä en tienny et myös kreikassa saa aikaiseksi ns. taksijonossa tappelun.. ihan hirveetä ku joutuu yli 5 minsaa venaa kuljetusta.. eukot karju jonossa niin et mies luikki sivummalle odottelee.. ite olin sen verta lepposissa tunnelmissa että vaan naureskelin vieressä. Mimoza baarin kautta hotellille ja maate, huhhuh saatoin olla hieman tuiskeessa.

Tiivistelmä päivän fiiliksistä tuli mönkkäri ajon lomassa mieleen..olen onnellinen tulevasta miehestäni, hän on auttanut minua saamaan aikaan sen että en epäröi ja arkaile vaan otan kaiken irti… seitsemän vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakkaan olevani tässä ja nyt

Vastaa