Zakynthos 14.8.2017

Toinen päivä mönkkärillä aluillaan.. pelotti herätä…millanenhan koistinen on tullu kylään… ei onneks oikeestaa kummonenkaa, osasin tankata vettä kunnolla siis…

Suunnaks otettiin Zante ja Bochali jossa vanha linnoitus..tätä paikkaa ei minusta oo kovinkaan paljon mainostettu missää ja sen huomas..sai ihan rauhakseen kävellä (tässä vaiheessa huomasin että vähän se eilinen viini painoi jaloissa ) neljän euron liput oli ihan kohtuulliset minusta.. noin tunti meni kiertäessä, hienot näkymät joka puolelle..

Pois lähtiessä pyörähdettiin Tsilivissä.. ihan jees paikka varmaan sekin.. isompi kuin olin kuvitellut… välissä päätettiin kurvata hotellille uimaan… todella tuulinen päivä..hetken mietin että ei kai nyt meree..no kyllä.. mies kertoi ettei koskaan ole uinut tuollaisissa aalloissa mitä tänään oli.. pakkohan se oli sitten testaa.. voi hitsi oisitte nähnyt kun hetkessä aikuisesta miehestä hyppäs esiin pieni poika joka kiljui innosta kun aallot heitteli.. olihan se ihanaa..

Virkistävän uinnin jälkeen päätimme suunnata Nikolaos Megalomatiksen raunioille jotka sijaitsevat noin 450 metriä merenpinnasta… tiiättekö tunteen kun oikeasti jalkoja rupee kylmää ja ne lyö loukkua… mennessä mäki vain jyrkkeni.. purin hammasta ja saattaa ehkä tuo miehen kyljestä löytyä mun sormen jäljetkin… päästiin kuitenkin hengissä raunioille. Mönkkä parkkiin ja pieni kipuaminen..minkä keskeytti yhtäkkiä kauhea kilkatus, no vuohiahan sieltä jolkkotteli monta kymmentä pitkin tietä… hauska näky.. maisemat pisti hiljaiseksi.. kuinka pieneltä voikaan tuntua.. koitin ottaa kuvia mutta eihän se niistä välity miltä siellä näytti.
paikasta olis päässy vieläkin ylemmäksi mutta ei viitsitty lähteä koska sieltä nouseva savu epäilytti, saarella oli menossa monta metsäpaloa, joista osa oli tahalleen sytytettyjä..

Alespäin mentäessä meinas päästä itku.. niinpäin matka oli pahempi.. alhaalla mies sitte sanoi että häntä pelotti yhtä paljon kuin minuakin, mutta ei uskaltanut myöntää kun pelkäsi että en nouse enää kyytiin. 

Vuoristoa


Auringonlaskuunhan oli pakko ajella sillä mönkkäri pitää luovuttaa aamulla.. kuinka mä jaksan odottaa taas ensi vuoteen ?

Auringonlasku

Peppermintistä pöytävaraus ysiksi.. mentiin paikalle niin omistaja kutsui miestäni mr Piriksi, hämmästyin. Siihen oli kyllä selityskin.. Piri on kuulema helpompi tavata ulkomaanihmiselle kuin Hietanen.. minusta mr Piri kuulosti vallan hienolta.. voishan se nimi vaihtua minun puolesta joulukuussa ❤

Ihanaa ruokaa

Nyt istuskelen kynttilän valossa parvekkeella ja koitan olla miettimättä että kohta tämä ihanuus loppuu 

Kynttilän valossa

Nii joo piti vielä.lisätä… mua paleli äsken ku oltii syömässä?!?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *