Parga 19.5.2019

Mua lohduttaa suuresti se että n. 80 päivää kun seuraava reissu jo odottaa. Onhan tässä niin monta muuttujaa, että ei vielä kannata hehkuttaa.

Sitä ennen on verta, hikeä, kyyneleitä ja suuresti jännitystä, koska jollain tavalla uudet työkuviot odottaa.. Mutta ei siitäkään sen enempää.

Tähän päivään. Melu hiljeni talossa kahden jälkeen. Onneksi ei ollut mitää tähdellistä aamulähtöä ja sen takia nukuimme pitkään. Aamupala rauhakseen parvekkeella ja viimeisen päivän suunnittelua. Acheron valikoitui voittajaksi.

Tuttuja teitä pitkin paikalle. Sillan kohdalta valitkaa oikealle menevä tie. Ajakaa ihan sinne perälle missä muutava taverna. Viimeisen tavernan jälkeen alkaa polku. Saimme kävellä kahdestaan koko matkan kun taas tois puol jokkee oli Kreikkalaisten lomalaisten invaasio.

Polun alku

Jotain sudenkorennon tapaisia öttiäisiä lenteli polulla, sisiliskoja paljon. Virtaava vesi oli todella kirkasta. Rauhallisen kävelyn jälkeen päätimme kuitenkin sulloutua joen toiselle puolen. Siellä vasta äksöniä olikin.

Polkua
Sudenkorento
Sisilisko
Joki
Joki

Vaijerilla pääsee virran yli, lapsille jousiammuntaa, hevosella virtaan tai sitten kumiveneellä. Hinnat 2-7€.

Jotenkin olin saannut mielikuvan, että joessa mentiin kävellen.

Tällä puolen polku oli ihan erilainen ja tietenkin tungoskin. Kreikkalaiset naiset korkokengissään polulla. Voi nilkka parat.

Acheron kartta
Toisella puolella polun alku
Joki
Kirkasta vettä

Rupesin pikku hiljaa hahmottamaan hommaa, eli tältä puolen polun loppuun ja siitä veteen ja yläjuoksuun kävellen. Itsellä oli uimakengät mukana joten olihan siellä vähän kahlailtava. Kaunis paikka

Jalat tottui nopeasti viileään veteen

Täällä tungoksessa ei varmastikkaan jääty syömään vaan bongasimme kehutun tavernan ylempänä rinteellä olevassa kylässä. Paikka näytti kyllä siltä että kiinni on. Päätin kuitenkin mennä likemmäksi tiedustelemaan aukioloa.

Tavernasta näkkymät alangolle
Tavernaa sisältä

Omistaja rouva saapui ovella vastaan ja viittelöi sisälle, ei ketään muuta. Nainen otti pikapuhelun jonnekkin, arvatenkin ehkä miehelleen jolla juuri alkaisi tarjoiluvuoro.

Menussa oli monta hyvää vaihtoehtoa, rupesin kuitenkin miettimään, että jos me ainoina asiakkaina tilattaisiin kumpikin ihan eri ruokaa niin kuinka vaikeaksi se rouvalle menisi.

Siinä pähkäiltyäni hetken, saapui kun saapuikin tarjoilijamme. Otettiin nyt sitten kumpikin pitsaa. Tilaus puoli olikin aavistuksen hankalampaa koska tarjoilijamme haastoi meille italiaksi ja hieman kreikaksi. Vesi jäi saamatta, mutta kaikki muuten osui oikeaan. Pizza oli maukasta, sellainen rohea ja pannupitsaa mukaileva. En jaksanut ihan kaikkea syödä joten aattelin kokeilla pyytää loppuja mukaan. Pare makria. En tiiä oliko sinne päinkään mutta pitsapalat saapui pikkulaatikossa pöydälle. Kiitos.

Saganaki
Pizza

Auton palauttaminen olisi yhdeksältä illalla, joten vielä kerettäisiin jonnekkin. Ehdotin Iguoumenitsaa ja sinne myös päädyttii.

Igoumenitsa

Oletin jotenkin sen olevan vilkkaampi paikka mutta ihan yhtä hiljaista siellä oli kuin muuallakin. Noh nyt sekin oli nähty.

Välipala
Igoumenitsan satama

Ajo takaisin hotellille, vähän laukkujen pakkausta ja vaatteiden vaihtoa. Auton palautusreissulla ajoimme ensin Valtoksen rantaan katsomaan jumalattoman kokoisia aaltoja. Onneksi ei tänään oltu merellä.

Valtos beach ja aallot

Joku Kreikka-ryhmästi houkutteli menemään vilkuttamaan Pargan web camille ja niinhän me mentiin.

Heilutus kameralle. Kiitos Rauli kuvasta.

Hetkeksi satamabaariin istumaan drinksuille ja tuumailemaan ruokapaikkaa.

Nam mikä drinksu

Muutamat ostokset ja viimeisen illan fiilistelyä.

Pargan illan tunnelmaa
Rakkaus ja aallot
Synkät pilvet Pargan yllä
Vuoret peittyivät pilviin

Mies halusi ruuaksi jotain missä olisi reilusti kastiketta. Arvasinhan, että pastaa sen olla pitää.

Delizie ravintolaa ei oltu turhaan kehuttu. Alkuun halloumia grillattujen kasvisten kanssa ja pääruuaksi Arrabiata pastaa kera kapristen, joita pyysin ihan sen takia kun tarjoilija esitteli, että jokaista annosta voi muutella jos haluaa. Aivan törkeän hyvää pastaa ja vielä juuri sopivan tulista. Jälkiruokaa talon puolesta ja mahat oli täynnä.

Halloimuia grillatuilla kasviksilla
Pasta Arrabiata
Suklaapizzaa

Viikon aikana on houkuttanut kaksi paikkaa, missä miettittiin, että olisi pakko käydä. Sails in baari jossa voi istua pikku parvekkeilla ja toinen olisi Distillfry ylempänä.

Sails iniin pääsy oli helppo ja juomat maistui, mutta seuraava etappi olikin taas vinopino niitä hitsin rappusia. Ei tuu ikävä.

Sails in näkymät
Väsynyt matkaaja

Tässä paikassa oli tunnelmaa, reggae soi ja talon itse tekemät juomat maistui. Nuijanukutuksen lailla nämä toimivat miehelle, itse olin vielä virkeenä miettimässä mitäs sitten.

Linnoituksen valot
Distillfry
Paikan pihamaata
Brandyä, hunajaa ja sitruunaa

No hotelliinhan sitten. Mitä sitä turhaan itseänsä kiduttaa, tästä on kuitenkaan paha pistää paremmaksi.

Ne isot aallot lyö rantaan edelleen kovaa. Tää on se mitä jään kaipaamaan.. Voikun voisi nukkua parvekkeella.. Mutta ne hyttyset..

Vastaa