Gambia päivä 1

Aamupalapöytään saapuessamme aukeni minulle aivan uusi maailma. Atlantti pauhasi ja korppikotkat lenteli. Olo oli huikea, tirautin pari kyyneltä.

Aamupala maisemia

Hotellin aamupala oli suppea, mutta hyvä. Kananmunaa, jotka paistaa nainen suoraan buffetpöydässä. Patonkia, tuoreita hedelmiä, muroja ja hyvää mehua. Mahat kun oli täynnä päätimme lähteä katselemaan paikkoja ja käymään kaupassa.

Hotellin sisääntulo
Pieni etana
Hotellin pihamaata

Ajattelin, että eihän täällä nyt kuuma ole, se ajatus kyllä kaikkosi päivän aikaan. Onneksi pakkasin mukaan pienen mikrokuitupyyhkeen, jota käytän salilla, siihen oli hyvä pyykäistä otsaa ja niskaa.

Kalasatamaa

Rahaakin piti vaihtaa. Vartosimme pitkään vaihtopaikan aukeamista, ei täällä ole oikein aukioloaikoja missään esillä. Varmaan koitettava myöhemmin uudelleen.

Uiminen Atlantissa raksitaan kohta pois minun Bucketlistilta. Eli uikkarit hotellilta mukaan. Cape point oli paikka, jonne suuntasimme matkakunppanini vanhan tutun, Sannan hienolla Mersulla.

Ennen lähtöä kuitenki huomasimme rahanvaihtopisteen olevan auki. Menimme sisään ja rouva tiskin takana sanoi rahojen olevan vasta tulossa. Vartin jaksoimme odotella, kun rahoja ei kuulunut eikä näkynyt, lähdimme ajamaan kohti Cape pointia.

Rahanvaihtopiste

Bongasimme matkalta toisen vaihtopisteen, jossa 50€ vaihtui 2750 Dalasiin. Nyt on rikas olo

Nyt on pätäkkää

Aallot oli melkoiset, autioranta. Meri heitteli meitä. Yksinäinen mies ajoi pientä ruohoplänttiä, välillä korjaten konetta varjon alla.

Autio ranta
Atlantin aaltojen ensimäiset kosketukset

Uimiset kun oli saatettu loppuun, lähdimme kävelemään pitkin rantaa, mitähän eteemme saapuisi.

Liskoja seinällä

Hienon liskoseinän saattelemana löysimme ravintolan, jonka vieressä oli makeanvedenallas. Siellä kuulema saattaisi olla krokotiilejä. Tilasimme oluet ja tuijotimme… Taisi olla liian kuuma niiden esittäytyä.

Paikallinen olut
Ravintolan näkymiä

Seuraavana kohtasin varmasti reissuni eksoottisimman asian. Nimittäin katukeittiö. Sieltä saa ruokaa vaan hetken aikaa ja tiettyyn aikaan päivästä.

Katukeittiön puitteita

Iso riisikulho ja kaksi muuta. Toisessa kalapohjaista kastiketta.. Ei kiitos.. Toisessa piti olla pelkkiä vihanneksia, maapähkinäkastikkeessa.. Löysin kyllä lihaakin joukosta. Ihan kuin ripulipaskat olisi lyöty lautaselle, siis ulkonäöltään. Näin rumasti sanottuna. Maku oli erilainen, sanoisin, että suola olisi ollut minulle se pelastus. Sitäpä ei tähän hätään saannut. Hyvä annos hintaan nähden, 30 dalasia eli ehkä noin 50 senttiä. Olipahan kokemus. Voi olla, että jää viimeiseksi kerraksi tätä lajia.

Laura ja annos katukeittiössä

Syömisen jälkeen järkevintä tässä kuumuudessa olisi ollut nukkuminen, mutta eihän sitä malta.

Kaverini hotellin allas oli kokeiltava. Holiday beach club. Voin sanoo ettei sitä ainakaan kannata valita hotelliksi.

Alkuun hirmu hyvä vaikutelma. Siinä se sitten olikin. Huone oli pieni. Ei tuuletinta. Hotellin baarissa kusetetaan hinnoista, vaihtorahan puutteen verukkeella. Allas sulkeutuu kello 18. Aurinkotuolit vietiin altamme. Ei hyvä. Pisteenä I:n päällä on suljetun apinapuiston apinat, joita rymisteli menemään pitkin hotellin aluetta. Hetki tätä riitti kiitos.

Hotellin apinoita oli joka paikassa
Paikan ainut hyvä puoli oli kaunis auringonlasku

Nälkä, tuttu ystäväni kolkutteli vatsassa katukeittiö jäljiltä. African village hotellin porttien luona on kulmabaari, joka tarjoilisi ruokaa vielä tähän aikaan. Valitsin kasvispitsan, kun muut joivat olutta. Erittäin hyvä valinta. Joskin minulta koitettiin huijata 6 Dalasia extra valkosipulista, menussa luki ilmainen. Ei menny läpi.

Kulmabaari hotellimme vieressä
Maukas pizza

Pitsan päälle oli vielä hyvä pulahtaa altaassa, jotta kaipuu villasukkia kohtaa ei unohtuisi.

Vastaa