Voisiko Lauantaita paremmin viettää?

Mänttässä sijaitsevat Serlachiuksen museot ovat houkutelleet jo tovin, nyt varasimme ajan visiitille.

Eli kaksi museota ja kumpaankin oma aikansa. Gösta klo. 11 ja Gustaf klo 13. Tuo väli oli aika tiukka, mutta tuskin kukaan sakottaisi jos sen ylittäisi.

Göstassa saimme olla oikeastaan ihan kahdestaan. Esillä oli Simon Pattersonin, Päästä varpaisiin, sekä jatkuvasti näytillä olevat: Paperiperkele, Apteekkarin kauppahuone ja Selluportin takana.

Pattersonin näyttely sisältää karttoja, kaavoja, listoja ja käyttöohjeita.

Tämä näyttely on esillä vielä vuoden 2022 tammikuun alkuun.

Itse rakennus oli todella kaunis, metsäyhtiön entinen pääkonttori.

Apteekkarin kauppahuoneeseen, joka oli toiminnallinen työpaja, olisi saannut kulumaan enemmänkin aikaa ja se olisi varmasti lapsille mieluinen kokemus. Oli roolivaatteita ja tehtäviä.

Selluportin takana kuvaa tehtaiden toimintaa työntekijöiden kertomana.

Paperiperkele. Oli hienosti toteutettu näyttely. Kuulokkeiden avulla tarina vie huoneesta toiseen, kertoen Gustaf Adolf Serlachiuksen tarinaa. Ei ehkä lapsille tämä.

Kävimme tämän noin puoli tuntia kestävän näyttelyn hieman pikakelauksella läpi koska seuraava varattu aika oli käsillä ja Göstaan matkaa oli kolmisen kilometriä.

Rekennuksessa oli myös kahvila ja pieni kauppa.

Göstaan oli hyvät opasteet ja pihassa kivasti parkkipaikkoja.

Gösta on Serlachiuksen edustuskodiksi rakennettu kartano, esillä on taidesäätiön omia kokoelmia. Taidemuseo on laajentunut puupaviljonkiin, jossa esitellään nykytaidetta.

Museot sijaitsee Melasjärven rannalla, kauniissa puistoympäristössä.

Täällä näyttelyinä oli: Nanna Hännisen: How about the future? Petri Eskelisen: Toimintamuisti, sekä Rodney Grahamin: Taiteilijoita ja malleja. Nämä näyttelyt ovat esillä vain maalis tai huhtikuun ajan.

Viimeisimmästä aloitimme.

Isossa hallissa oli esillä valeasuisia omiakuvia, maalauksia ja veistoksia.

Seuraavaksi siirryimme ihmettelemään toimintamuistia. Näyttely pohtii ajankohtaisia kysymyksiä luonnon ja ihmisen suhteesta ja kokoaa yhteen elävien olentojen käyttäytymisen malleja.

Hännisen näyttelystä ei oikein tarttunut mitään matkaan, joten jatkoimme katsomaan jatkuvasti esillä olevia kartanon klassikoita.

Puupaviljongista löytyy myös sali, jossa järjestetään konsertteja. Täällä voit myös ruokailla maisemaravintola Göstassa.

Ympäristöstä löytyy myös Harry Kivijärven veistoksia. Niitä ei lähdetty rämpii hankeen katsomaan 😁

Sen sijaan lähdimme Mänttän keskustaan pitsalle, koska nälkä jo kurni vatsassa. Yhtään en pitserian nimeä muista mutta sijaitsi ruokakaupan kanssa samassa rakennuksessa.

Kaiken kaikkiaan oikein turvallisia museo vierailuja, jälkimmäisessä meidän lisäksi oli viiden hengen porukka.

Mikähän museokärpänen on päässyt meitä puremaan? 😁