Afratasta Drapaniakseen.
Nyt se tapahtui.
Sain meinaan nukuttua makeat yöunet. Aamulla olin ihan pihalla, en muista edes miltä tämmöinen tuntuu kun on levännyt.
Mietin eilen check out aikaa, mies sen unohti tarkistaa. No sehän oli sitten sopivasti klo 10, kun heräsimme klo 8.
Eilinen haaveilu, aamusta loikoillen altaalla, vaihtui pakkaamiseen, pika pulahdukseen ja aamupalan tekoon.
Aika riitti just ja just, ei varmaankaan olisi kyllä täällä ollut minuutin päälle, vaikka olisi aika mennyt yli.
Siinä pakatessa tuli fiilis kotiin lähdöstä, onneksi ei olla vielä siinä vaiheessa.
Pulahtaessa juteltiin, että kyllä varmaan sellaisesta kolmen päivän pikalomastakin täällä saisi kaiken irti, jätin ajatuksen roikkumaan ilmoille.
Kiitokset omistaja parille ja kamat autoon. Voin todellakin suositella tätä paikkaa jos haluat olla aivan rauhassa ja rennosti. Se oli tämän omistaja parin tarkoitus, kun tämän pistivät pystyyn. On muuten auki vuoden ympäri. Suosivat kierrätystä, kasvattavat pihassa kaikkea (no ei ny ihan kaikkea) ja pitävät myös hyvää huolta rakennuksesta sekä ympäristöstä.
Se olisi sitten Kissamokseen päin matka, nopea sellainen. En kerinny ees kissaa sanoa.
Drapanias beach, Leonidas rooms rannalla. Kivan oloinen paikka jo puitteiden perusteella.
Olimme todella aikaisessa ja silti meille järjestyi huone.
Ainut, että huone ei nyt ihan ollu se, jota ajattelimme, kerrankin saan pistää syyt miehen niskoille. Oli katsonut vain, että jääkaappi löytyy, keittotila muuten unohtui. Niin, eikä sinne jääkaappin olis edes mahtunu ruokaa.. Juomien lisäksi.
Onneksi meille järjestyi ns. Studio huone jossa päästään valmistamaan ruokaa, niin ja nukkumaan. Tässä kolme yötä ja yksi sitten takas pieneen huoneistoon, jossa toinen ku pyllistää on toisen nenä persiissä 🤣
Edellisestä paikasta opittua, pyyntö extra tyynyistä ja ylimääräisestä lakanasta.
Tarvii varmaan tuota englanninkielen lausumista harjoittaa, ettei tulisi enää väärinkäsityksiä.. Pyysin omistaja rouvalta: ’i wanna sheet in my bed’ .. Sehän hermostu mulle ja huus: ’go to the toilet’. Shit ja sheet, aika liki lausumiseltaan 🙈Katsotaan mitä saadaan. ( E.K, pyydä multa suomennos jos et tiiä 😘)
Kissamoksen Synka marketista täydennykset jääkaappiin, taas meni 50e tässä oli kyllä muutama ostos kotiokkin.
Todella kuuma päivä. Varoituksia sateli puhelimeen. Lähinnä metsäpalovaaroista. Viimeksi kuulema vuonna 1987 on ollut näin kuuma ja sillon kuoli paljon ihmisiä Kreikassa.
Takaisin Drapaniakseen matka oli melkoinen, navi ajatti meitä yhdessä risteykseesä ympyrää. Sekös hermostutti kuskin (joka ei ollu muuten minä) saatoin itse nautiskella Radleria repsikkana.
Kytkimen hajuinen matkamme päättyi oikeaan kohteeseen.. Muutaman malakan saattelemana.
Markettikierroksen ja ajomatkan vit-per-saata*a*, perusteella tulkitsin ruoka-ajan olevan käsillä. Nyt vaan hotellin ravintolaan ja äkkiä syömistä.
Joku kevyt vaihtoehto, kesäkurpitsan kukkia ja kreikkalainen salaatti puoliksi. Hyvin piisas. Eikä kuulunut kiroamistakaan enää.
Tällä puolen niemeä toimii muuten netti huomattavasti paremmin, on tämä bloginkin kirjoittaminen helpompaa kun ei tarvi taistella.
Pienen ruokalevon jälkeen, Kissamoksen keskustan kadut kutsuivat.
Rantakatu oli pieni ja viehättävä. Oikein sisäänheittäjiäkin, eka kerta tällä reissulla.
Auringonlasku oli täällä kyllä paljon hienompi, sitä siinä penkillä ihmeteltiin.
Ennen syömistä voisi vielä hetken fiilistellä rantakadun elämää.. Hiljaista elämää, mikä on toisaalta ihan hyvä.
Tovi istuskeltii siinä rantaravintelissa. Ihana tunnelma. En huomannut laittaa nimeä muistiin, mutta siinä aukion laidalla oikealla.
Kerrankin minä bongasin meille ruokapaikan, Skasiarhio grilli. Likellä Synka markettia.
Täällä tarjoilu oli hyvää ja tehokasta. Annokset, noh, ne oli maukkaat ja suuret.
Millon se uppoo sinne kuuppaan, että vähemmälläkin pärjää? .. Ei varmaan koskaan ja sen kyllä huomaa. 😁
Takaisin kohti majapaikkaa, tällä kertaa myös navigaattori oli mukana eikä missään karusellissa.
Hetkeksi käppäilemään rannalle, olisi tehnyt mieli heittää vaatteet pois ja mennä uimaan. Oli sen verta pimeää. Onneksi tajusin vähän matkan päässä pari tyyppiä aurinkotuoleilla, jätin siis homman sikseen. Noh, ehkä ensi yönä.
Istahdettiin hetkeksi romanttisesti aurinkotuoleille kuuntelemaan aaltoja.. Kuorsausta.. Aaltoja.. Kuorsausta.
Minä siinä päästelin vaikka minkälaisia lemmenlurituksia, ennen kuin tajusin mieheni vetävän sikeitä.
Otin aurinkotuolin jalkopäästä kiinni ja vähän heilautin, johan rupes tulee eloa mieheen..
’Ei, ehän mä nukkunu!’ ’No et vissiinkään, mut eiköhän lähetä?’
Muuten se, joka keksi, että ilmastointilaitteen pitää piipata saakelin kovaa joka säätöpainalluksen jälkee, ei ansitse yhtään kehua..
Nana
Kiitos taas ihanasta päivästä kanssanne!
Laura
Kiitos itsellesi
Katriina
Kiva aamun aloitus 😍
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Itse nukun myös jatkuvasti surkeasti. Se on ihan todella luksusta, kun joskus saa nukuttua kunnon unet. Olo on silloin varsin luksus, oli sitten lomalla tai arjessa.
Laura
Tämä on totta