Iloiset mirrit ja MacGyver

Luoja, että yöllä väsytti, pilkin ja kirjoitin blogia.

Anteeksi vain jos oli jotenkin sekava kirjoitus, millähän saisin tämän nukkumisen onnistumaan.

Aamulla sitten olin taas tikkana pystyssä ennen kuutta. No pääsisimpä katsomaan sitä auringonnousua katolle.

Uskomaton näky

Auringon noustessa ei enää haitannut ajoissa herääminen. Sen verta mykistävä oli tämä kokemus.Kaskaat, kukot, koirat ja aasit pitivät semmoista menoa, että olisi voinut kuvitella olevansa eläintarhassa.

Kaunista
Sieltä se nousee

Show kun oli ohi, aloitimme aamupalan valmistelun. Eilen tavernasta mukaan otetut lihat päätyivät omelettiin, kera tomaatin, sipulin ja paprikan. Kylkeen jogurttia hunajalla, palat kinkkupiirasta, kahvia ja mehua.

Aamiaista

Olipa muuten todella mahtavan makuista. Aamupala kun oli nautittu, pieni pulahdus altaaseen ja sen jälkeen tien päälle.

Pieniä vuoristoteitä pitkin päädyimme hienolle näköalatasanteelle Ravdouchan yläpuolelle. Auton oven kun sain auki, säntäsi samantien valkoinen mirri jalkoihini pyörimään. Todella tuttavallinen kaveri.

My friend
On muuten siniset silmät. Jälkeen päin mietin, että olikohan se isän henki siinä kissassa.

Tasanteella oli penkkejä ja isosta kivestä tehty pöytä. Istahdin pöydän reunalle, mirri tietenkin seurasi perässä ja heitti pötkölleen siihen viereeni. Siinä sitten pyysin miestä ottamaan kuvan kahdesta mirristä pöydällä, samalla hetkellä kun kuvaa otettiin heitti tuuli helmani pystyyn ja paikalle saapui kuin tyhjästä, isä Jorgos. En pysynyt laskuissa kuinka monta ristinmerkkiä siinä tehtiin.. Hiljainen poistuminen paikalta kohti autoa. Tällä kertaa sanonta meni, kun hiiri on poissa, hyppii mirrit pöydillä.

Mirrit pöydällä
Ristinmerkkien tekeminen loppu, kun päästiin autoon.

Ravdoucha beach, näytti hyvältä, auto parkkiin. Kotoa otimme mukaan riippukeinun, täältä löytyi täydellinen paikka ripustaa se.

Puiden katveessa

Nii, olishan sen saannut ripustettua, mutta sattuikohan köydet jäämään kotiin? Mitäpä veikkaatte? No ollaan sitten pyyhkeen päällä.

Ranta oli todella kivikkoinen, täälläkin oli todella tarpeen uimakengät.

Suihkua etsiessämme bongasimme hyljätyn asuntovaunun. Ihan kuin romukasassa näkyisi pätkä köyttä. Pieni tonkiminen ja tadaa, meillä oli reilu parimetriä juuri sopivaa köyttä.

Hylätty asuntovaunu.
Romukasa josta köysi löytyi.

Mutta millä saisin rikki kookospähki.. Eiku poikki köyden?

Oliskohan auton ensiapulaukussa saksia? Oli sakset, nopeasti hyvin entiset sakset.

Hetken kestää
Nämä oli joskus sakset

Pienen nyhräämisen jäljeen köysi oli poikki, ei muuten käy niinku elokuvissa, se poikki saaminen.

Poikki on

Vihdoin pääsi ripustus hommiin. Olihan se ihan täydellistä loikoilla siinä rannalla, puiden katveessa, riippumatto hiljaa keinuen.

Tyytyväinen

Lämpöähän tänään oli sen 40 astetta, meressä piti käydä useaan otteeseen.

Lämpöä piisaa

Jossain vaiheessa, kun kipusimme takaisin leiriimme, huuteli viereisen leirin kuuma italiaano meille, että maistuisko olut. Anteeksi? No he olivat kuulema juuri lähdössä, eivätkä kerenneet juomaan oluita pois. No kyllä kiitos maistuu. Olin otettu.

Onnellinen

Lounasaikahan se olisi käsillä. Rannalla oli taverna aivan ammuttu täyteen, joten mies lähti viereisen rannan tavernaan hakemaan safkaa ja minä jäin leirivahdiksi.

Ei ollut kuulema kovin isot valikoimat, mutta oli kaikkea pientä hyvää.

Nam nam nam, ranskalaisoa paistettua kesäkurpitsaa ja grillattua paprikaa

Ruokailuvälineitä ei ollut, joten sormin syötävä. Kas kummaa, ruokien joukosta löytyi myös kokonainen sitruuna, se oli saatava palasiksi, ei muuta kun sakset taas apuun

Tämähän rupeaa hoitumaan.

Päivä vierähti, taas rannalla.. Eihän me koskaan tehä niin.

Takaisin majapaikkaan ajellessa bongasimme jotakin peuroja, kauriita, mitä lie bambeja. Ne oli kyllä hellyyttäviä.

Sööttejä
Pääjehu
Mitä siellä tuijotat, safkaa tänne ja heti.

Pizzattaa, pizzattaa, sanoi Laura kun hotellille päästiin. Pieni kehollinen fressaus ja pitsan etsintään.

Googlen mukaan ei pizzaa olisi mailla halmeilla.

Heti kuitenkin alakylässä, Kolymvarissa löytyi paikka, josta sai.. Todistakaa muuten vääräksi.. Mutta mielestäni tähän mennessä saaren parhainta pitsaa. Freshness, paikan nimi.

Ai, että miten hyvää pizzaa.

Mahat killillää oli hyvä körötellä nukkumaan.

Kirkko Kolymvarissa

Ensi yönä nukun hyvin PISTE

Yöllistä maisemaa

10 comments on “Iloiset mirrit ja MacGyver”

  1. Nana

    No niin tuli todistetuksi että saksista on moneksi, myös pienistä!

    Vastaa
  2. Riley

    Olipa taas ihana kertomus ihanasta Kreeta-päivästänne! Aivan mahtava! Hihittelen täällä vielä isä Jorgokselle :D

    Meillä odotetaan niiiiin viikon reissua Kreetalle elokuun lopussa. Toivottavasti ei tule mutkia matkaan. Yleensä olemme reissussa lämpöiseen 2-3 viikkoa, mutta viikkokin on parempi kuin ei mitään.

    Vastaa
    1. Laura

      Isä Jorgos on kyllä melkonen kaveri. Tämä on eka kerta kun meillä on mahdollisuus pitempään olemiseen täällä. Viikko on parempi kun ei mitään

      Vastaa
  3. Katriina

    Ihanaaaa, päivä alkaa aina lukemalla sinun blogi….

    Vastaa
  4. Inkku

    Niin ihanaa olla näin ’etänä’ mukana ! Jos meette Kissamokseen niin To Kellarissa on tuttu mies Stelios. Hyvää ruokaa ja hauska kaveri ! Terkut hänelle ! :)

    Vastaa
    1. Laura

      Kiitos vinkistä

      Vastaa
  5. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Heh, MacGyver tosiaan, varsin näppärästi tuo näytti onnistuvan ja varmaan varsin mukavaa siinä oli noilla lämpötiloilla loikoilla. Ja erittäin huomaavaista italialaiselta kyllä!

    Vastaa
    1. Laura

      Oli kyllä rentouttavaa

      Vastaa
  6. Anna K. - Kaukaa haettua

    Ihana tuo kissa joka heti tuli viereen ja miten kauniit silmät! Sellaisia kisut usein Kreikassa on, silitystä vailla. Jännä juttu, että helman heilautus sai papin niin sekaisin, Kreikassahan papit saa mennä naimisiin, joten helman alle on nähty ennenkin. Vai eiks sul ollu pikkareita? :-D

    Vastaa
    1. Laura

      Se jääköön salaisuudeksi 😉

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.