Yöllä loiskutti vettä ja tuuli oikein huolella.

Sehän vain lisäsi nukkumisen tunnelmaa.

Aamusuihkun jälkeen pääsin testaamaan liippaa, joka toimi loistavasti. Ihanan kuumaa vettäkin muuten tulee.

Aamupalasta puhtia alkavaan päivään ja Galataksen kylästä vielä jälkiruoka Latet.

Kurvasimme ylämäkeen katsomaan Mikis Theodorakiksen hautaa.

Oletin suuren hautakiven lisäksi paikalla olevan koristelua jos jonkin näköistä, mutta ei. Ei ollut mitään. Hämmentävää.

Huumaava appelsiinipuun kukkien tuoksu valtasi koko hautausmaan.

Minusta täällä on niin upea tapa haudata ihmiset.

Itse varmaan valitsen polttohautauksen, koska silloin en enää palelisi ikinä.

Tuhkat on mies luvannut toimittaa Kreikkaan jonnekkin mereen.

Ja helvettiinhän on paikka varattuna jatkopippaloille. Tarpeeksi hikistä hommaa.

Takaisin maan päälle.

Muilla starttaa taas työpäivä.

Itse valitsin paikkojen tutkailun kävellen.

Nyt olin varustautunut fiksusti, sopivasti vaatetta päällä. Oli aurinkolasia ja aurinkorasvaa, sekä myös sateenvarjon otin mukaan.

Kohta sataa 💦 sanos Parkkosen poika.

Ei kauaakaan tarvinnut kävellä, kun sitä jo tarvitsi. Ei siis Peteä vaan sateenvarjoa..

Onnistuneesti eksyin keskelle asfalttityömaata.

Siinä kävellessä mietin, kuinka uskomattoman paljon kaikkea, täällä ihmiset joutuvat tekemään ennen sitä, kun varsinainen turistikausi alkaa.

Suuri hatun nosto, rankkaa hommaa.

Päädyin jonkun puistikon laidalle, josta löytyi muutamakin kiva rantapoukama.

Oikein kivan oloisia paikkoja olisi nämä uimiseen.

Kävin kokeilemassa vettä, jäätävää. Jäisi uimiset meikäläiseltä.

Seuraavassa poukamassa sijaitsi Theodorakiksen luola.

En lähtenyt kokeilemaan nilkkojeni kestävyyttä sinne.

Bongasin puistikosta myös ulko gymin.

Pistin myös merkille muutaman hyvän ravintolan, jos jossain välissä kaipaisimme Mezejä tai 🍕 piirakkaa.

Työläisillä rupesi olemaan lounasaika, joten otin suuntiman kohti hotellia.

En huomannut katsoa kellosta kauanko kuljeskelin, mutta matkaa kertyi 6.6 kilometriä. Ihan kiva päivälenkki.

Lounaaksi tein salaattia ja paistettuja herkkusieniä valkosipulilla.

Kaikille maistui ruoka.

Ja minulle uni ruuan päälle.

Heräsin hyvin tokkuraisena, korvissa vain vinkui ulkoa kuuluva tuuli.

Nyt rupeaa olemaan ehkä sietämisen rajoissa tämä viileys ja kosteus.

En ota ilmastointia… minulla on tuikkuja.

Aikaisemmin oli puhetta vaatekaupoilla käymisestä, jos joku tarvitsee apua niin varmasti olen valmiina auttamaan.

Minun sisäinen pukeutumisneuvoja on nopeasti saatavilla, kun tarve on.

Olin jo aikaisemmalla reissulla pistänyt merkille muutamankin kaupan, josta mahdollisesti voisi löytyä kivaa päälle pantavaa.

Eikä ollenkaan ollut huonosti bongattu.

Uutta stailia rupes löytymään, kun vähän ruokkii…..huikeita löytöjä ja onnistumisen tunteita.

Harmi, kun en kuvia voi niistä jakaa.

Mut toki, laittakaa korvan taa, voin tulla avuks tänne Kreikkaan kelle vaan näissä merkeissä.. Jos matka maksetaan 😁😉

Lenkin muita muistiin pistettyjä löytöjä oli myös tämän illan ruokapaikka.

Angelo’s.

Jo heti kadulta huomasin tämän paikan vieraanvaraisuuden, philoxenia.

Yhtään en laittanut pahitteeksi katettua terassia, jolla oli lämmitin.

Minun ei tarvinnut palella.

Tunsimme olomme hyvin tervetulleeksi.

Omistaja oli huomaavainen ja iloinen tyyppi, hän ymmärsi heti minkä perässä olimme tulleet.

Eli pöytä täyteen ruokaa ja lisää pyydetään jos nälkä ei lähtenyt.

Ensin 5 ruokalajia.

Olin haaveillut Saganakista jo monta päivää, vihdoin sitä sain. Olisin itseasiassa voinut syödä vaikka vain sitä, oli se NIIN hyvää.

Muut halusi lammasta. Yhteistuumin otimme kesäkurpitsapalleroita, paistettuja kasviksia ja Tsatsikia

Siinä taas hyvien juttujen lomassa ruuat katosivat mahaan, mutta onneksi lisää sai kun pyysi.

Omistaja oli heti mukana ideoimassa mitä mahdollisesti ottaisimme lisää.

Ainakin niitä ihania ranskalaisia, sekä lisää sitruunaa.. 💛

Omistajan vaimon spesiaali, kanaa ja sisäfilettä kastikkeessa, kuulosti niin hyvältä, ettei siitä voinut kieltäytyä.

Ja olihan se hyvää. Nyt varmasti on mahat täynnä.

Omistajan kanssa vielä pienet rakit ja kuulumisten vaihtoa. Mitä teimme täällä ja muuta sellaista.

Oli muuten oiva paikka taas harjoitella Kreikakielen taitoja

Näihin ihmisiin ei vaan pety täällä koskaan.

Ja mikä parasta, mukana oleva ensikertalainen saa kokea myös tätä samaa.

Huomenna sitten pojat pääsevätkin testaamaan jotain ihan uutta.. Saas nähä mitä minä teen.. Ehdotuksia?