Kaiserin silta on mietityttänyt aina ohi ajettaessa.

Lähdimme heti aamusta selvittämään sen arvoitusta.

Eli päätien yli on mennyt todella matala silta rantaan. Nyt se on jo siis liikenteen edestä rikottu.

Silta liittyisi Achilleion palatsiin, eli katsastamaan millaiset tilukset ne olisivat.

Pieni ajomatka ylös rinteelle.

Olishan siellä ollut hienotkin puitteet, ainut vain, että kaikki oli kiinni remontin takia. Remontin joka on kestänyt kohta 10 vuotta ja pitänyt olla valmiinakin jo kolme.

Aidan raosta sain muutaman kuvan otettua.

Kävimme yhdestä kahvilasta katsomassa Farppemukillisen hintaa.. 3.80e ihan ei niin paljoa viitsinyt maksaa. Vaikka varmaan tiukkaa näillä yrittäjillä on kun turistit ei täällä liiiku.

Kerta palatsille ei päässyt, suuntasimme kurkkaamaan miltä Pahatikan kylä näyttää.

Kylän laitamalta löysimme pienen kivan baarin, josta sai edulliset Frappet ja otettiin vielä jäätelötkin.

Itse asiassa tältä puolen näkyi rinteellä Agii Dekan kylä, jossa tokana iltana kävimme syömässä. Hauska sattuma.

Voin muuten suositellla tätä Tony’s coffee- baria ihan vaan vessojen vuoksi. Varmaan siisteimpiä, jossa olen käynnyt Kreikassa.

Mutta takaisin Kaiserin siltaan.

Ilmeisesti palatsin omistaja rakennutti sillan, jotta pääsisi lempirannalleen kivasti tiluksilta.

Enkä kyllä yhtään ihmettele miksi.

Ranta ei vaikuta hääppöiseltä. Pelkkiä paikallisia vain nauttimassa päivästä.

Hyvä vain turistimassat pysyy pois.

Minut se ranta kuitenkin hurmasi täysin ja ilmeisesti myös Kaiserin.

Toiselta puolelta siltaa oli askelmat suoraan veteen ja toisella puolen oli pikkukivi ranta.

Vesi oli NIIN kirkasta ja aivan tyyntä.

Tänne pitäisi palata viettämään kiva uintihetki.

Lounas hommat hoideltiin Benitsessä, Gyroleague nimisessä kioskissa.

Listalta purilaiset muutamalla eurolla ja taas jaksoi muutaman hetken eteenpäin.

Tuli taas heiluttua vaikka piti levätä, korjataan asia altaalla.

Ainut varjoisa paikka löytyi persimon puun alta. Tai ainakin luulen, että se oli sellainen.

Minun torkkuessa oli mies tsiikaillut kartasta sopivaa illallis paikkaa, ei kuulema jaksa kokata.

Minä olisin kokannut mutta hellan levyt oli niin korkealla, että olisin joutunut seisomaan tuolilla sen suorituksen ajan. Joten passasin.

Agios Georgios vaikutti kivalta ranta paikalta. Taas kerran rauhallista.

Mua jo vähän epäilyttää tää homma, kun ketään ei ole missään.

Vihdoin ja viimein Kreikkalaista piirakkaa tarjolla. Yksi puokkiin ja salaattia kylkeen.. Noo taidettiin siinä jotkut valkosipulileivätkin syödä.

Luoja, että ruoka voi olla hyvää. Olimme pitkän tovin ravintolan ainoat asiakkaat.

Miten nää yrittäjät selviää täällä?

Mies kysyi, miten olisi auringonlasku? Tottamaar se mulle kelpas.

Kurvasimme Issos beachille, siltä löytyi oiva paikka dyynien laelta.

Ei nyt parhaimpia auringonlaskuja taivaanrannassa olevan paksun pilvi kerroksen takia. Kaunis kuitenkin.

Aamun valjettua pakolliset aamutoimet hoidettuamme, pakkasimme kamat ja vaihdoimme maisemaa.

Toki ekana piti päästä taas Jumboon, halusin toasti koneen.

Sillä olisi kätevä tehä aamupala ja välipalaleipää.

Meitä ei pitäisi päästää mihkään kauppaan enää ikinä. Tai ainaki hevoslaput pitäisi olla silmillä.

Ei tultu ulos siis pelkän toasterin kaa.. Joka muute maksoi 11e.

Rauhakseltaa ajelimme kohti Kavosta

Paljon oon kuullut juttuja siitä, kuinka paikkana se on brittiläisten nuorten ördäys mesta. Saas nähä.

Jääkaappi täydennykset Litukasta.. Piti hakea vain maitoa leipää ja leikkelettä.

Mutta kun siellä oli niin paljon kaikkea muutakin hyvää, sellaista mitä suomesta ei saa.

Olimme hieman ajoissa majapaikkamme checkauksesta, huone odotteli kuitenkin valmiina.

Viereisessä huoneistossa nuori likka viritteli ääntänsä auki musiikin tahtiin… Hetken mietin, millaisethan bileet yöllä olisi.

Toastia oli pakko tekaista ekana ja tokana uima-allasta.

Huoneena oli paikka aika kulahtanut tai jymähtänyt jollekkin 70-luvulle. Siistiä oli kylläkin.

35e yö tämä sai palvella meitä hyvin seuraavat kaksi yötä.

Jalkauduttiin kylille katselemaan kuinka siellä vedetään kuulema alasti keskellä päivää..

En kyllä sen paremmin alastomuutta nähnyt. Uimavaatteissa jengi liikkui.

Jostakin kuului selkeästi livemusiikkia, sitä olenkin salaa haaveillut kuulevani.

Ei Kreikkalaista, silti todella hyvää. Hetkellisesti kuvittelin olevani joko ruotsin laivalla tai brittiläisessä pubissa.

Mies osti minulle yllärinä Aperol spritzin. Join sen nuorimman tyttäreni 19 v. synttäripäivän kunniaksi.

Miellyttävä rantabaari. Eikä vieläkään mitään ihmeellistä menoa.

Majapaikkaan suihkuun ja puhasta vaatetta päälle.

Huomasimme aiemmi kivan oloisen italialais raflan.

Mieshän halusi pastaa ja minähän en piiraasta koskaan kieltäydy. Vaikka tällä kertaa se tais liipata liki Napolilaista.

Oli muuten elämäni parhain piiras

Seurasin pitkän tovin viereisen pöydän vanhemman miehen lautasliinan näpräystä. Tuli mieleeni dementikot vanhainkodissa ja minua kävi jo sääliksi mies.

Sääli loppui kyllä lyhyeen kun tajusin hänen valmistelevan ja näyttävän tyttärelleen hienon taikatempun liinalla.

Mies huomasi minun seuranneen suoritusta, nyökkäsin kiitollisena tempusta ja hän meni aivan hämilleen.

Näin sitä vaan ihminen erehtyy ja vetää omia johtopäätöksiä tietämättä totuutta. Tämä olisi hyvä muistaa.

Karaoke, kyllä, nyt tekisi mieli laulaa. Kadun toiselta puolen löytyi kiva isompi baari jossa väljästi porukkaa.

Ei muuta kun lappua sisään ja loilottamaan

Nuorisokin innostui laulemaan. Oli mielenkiintoista seurata mitä kaikkea he esittäisivät.

Puoli yhden maissa rupesi sen verta uni painamaan, että tämä vanhus osasto painuisi nukkumaan.

Edelleenkään en nähnyt sen ihmeellisempää ördäämistä vaikka jengiä olikin liikenteessä.

Hotellikin oli hiljainen

Ovat tainneet huijata meitä.

Ai niin. Netti on tällä puolen saarta aivan hanurista.. Sen takia kestää